Avoimuuden ja lain hengen puolesta

 

Äänekoskella on noussut Sisä-Suomen nettilehden kirjoituksen 27.5 mukaan esiin vakava ja luottamusta horjuttava tapaus, jonka ytimessä ovat työturvallisuuslain mukaiset ilmoitukset epäasiallisesta kohtelusta sekä niiden käsittely kaupungin ylimmissä toimielimissä. Viimeisin ja ehkä huolestuttavin käänne koskee kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimintaa ja aluehallintoviraston kaupungille esittämää selvitys- ja valvontapyyntöä.

Onko hyväksyttävää – tai edes laillisesti kestävää – että näin merkittävä ja viranomaiselta tullut pyyntö on käsitelty viimetipassa ja ainoastaan epävirallisissa keskusteluissa ilman esittelyä hallituksen kokouksen asialistalla, ilman pöytäkirjamerkintöjä ja ilman virallista poliittista käsittelyä?

Ei ole.

Kunnallishallinnon peruspilareita ovat avoimuus, luottamus ja laillisuusperiaate. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on erityinen vastuu siitä, että hallitus toimii näiden periaatteiden mukaisesti – ei niitä kiertäen. Kun viranomainen lähettää kaupunginhallitukselle virallisen selvityspyynnön, sen asianmukainen ja läpinäkyvä käsittely ei ole pelkkä muodollisuus – se on osa julkisen hallinnon vastuullista toimintaa.

Hallintojohtajan toteamus, että ”on hyvin poikkeuksellista ja epätavallista, että epävirallisen ja pöytäkirjan ulkopuolelta käydyn keskustelun perusteella jokin dokumentti lähtisi kaupungilta toiselle viranomaiselle”, ei jätä tulkinnanvaraa. Kyse ei ole pikkuseikasta vaan vakavasta hallinnollisesta menettelytavasta, joka ei täytä kunnallisen päätöksenteon normaalikäytäntöjä.

Missä on kaupunginhallituksen kollektiivinen harkinta? Missä on avoin keskustelu ja virallinen päätöksenteko, johon kuntalaisilla ja valtuutetuilla olisi oikeus nojata? On syytä kysyä, miksi puheenjohtaja ei ole tuonut asiaa esityslistalle – ja kenen ohjeistuksella tai eduksi asiaa on näin valmisteltu salassa? Vastaus ei voi olla se, että ”joskus keskustellaan epävirallisesti”.

Tämä toimintatapa horjuttaa vakavasti luottamusta johtamistapaan. Tulevan valtuuston on aiheellista pohtia, voiko tällaisessa tilanteessa puheenjohtajalla olla enää täyttä poliittista ja hallinnollista luottamusta. Äänekoskelaisten on voitava luottaa siihen, että heidän kaupunkiaan johdetaan rehellisesti, avoimesti ja vastuullisesti – ei epävirallisten kabinettikeskustelujen kautta.

On löydettävä ratkaisu, joka palauttaa luottamuksen päätöksenteon avoimuuteen. Se tarkoittaa sitä, että vastaavat asiat käsitellään tulevaisuudessa viivytyksettä virallisina, kirjattuina kokousasioina. Kaupunginhallituksen tulee sitoutua hyvään hallintoon – myös silloin, kun käsiteltävä asia on vaikea tai poliittisesti kiusallinen.

Avoimuus ei ole uhka – se on ehto luottamukselle.

Leila Lindell

Harri Piilonen

Timo Pasanen

Henna Penttinen

Johanna Arho-Forsblom

Jukka Lohtaja

Annika Määttä

Hannu Hiekkala

Sopeuttaminen ei voi tarkoittaa palvelujen purkamista – valmisteluun tarvitaan poliittinen suunta

Keski-Suomen hyvinvointialueen uusi 7,6 miljoonan euron lisäsopeutusesitys on osoitus tilanteen vakavuudesta. Talous on kriisissä, eikä tilanne korjaannu ilman vaikeita päätöksiä. Mutta yksi asia on sanottava selvästi: talouden tasapainottaminen ei saa muuttua palveluiden alasajoksi, eikä sitä saa tehdä virkamiestyönä ilman poliittista ohjausta.

Viime vuosina Keski-Suomessa on tehty jo 50 miljoonan euron edestä säästöjä. Nyt ollaan pisteessä, jossa helpot ratkaisut on käytetty. Silti ei voida hyväksyä, että ratkaisuksi tarjotaan neuvoloiden, vuodeosastojen, sote-pisteiden ja vanhuspalvelujen sulkemista. Suunnitellut “väliaikaiset sulut” ja myöntämiskriteerien kiristykset tarkoittavat monelle pienessä kunnassa asuvalle sitä, että hoito, tuki ja turva loittonevat yhä kauemmas.

Keskustan edustajina aluevaltuustossa emme voi katsoa sivusta, kun demokraattisesti valitut elimet sivuutetaan ja vaikutukset arvioidaan vasta päätösten jälkeen – jos silloinkaan. Aluehallitus ja lautakunnat on tuotava mukaan valmisteluun heti alkuvaiheessa. Nyt ne toimivat lähinnä kumileimasimina valmiille esityksille.

Talous on saatava kuntoon – se on meidän kaikkien vastuulla. Mutta kun puhutaan terveydenhuollosta, vanhuspalveluista ja lapsiperheiden arjesta, on jokaisella eurolla inhimillinen hinta. Nyt sopeutetaan tavalla, joka uhkaa repiä palveluverkkoa auki juuri siellä, missä ihmiset tarvitsevat sitä eniten. Meillä ei ole varaa tehdä virheitä, joiden seuraukset maksamme vuosien päästä sairastumisina, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä.

Uuden aluehallituksen on nyt näytettävä suunta. Valmisteluun on saatava poliittinen johto, avoimuus ja kunnollinen vaikutusten arviointi. Meidän on yhdessä etsittävä keinot säästää niin, että palveluiden turvaverkko ei repeä – ei suurissa keskuksissa, eikä syrjäkylillä.

Mielestämme on välttämätöntä että:
•       Jokaiselle toimenpiteelle tehdään kattava vaikutusten arviointi.
•       Palveluiden sopeutus tehdään yhteistyössä kuntien ja henkilöstön kanssa.
•       Eniten tukea tarvitsevien asema turvataan.

Haluamme keskustalaisina aluevaltuutettuna puolustaa koko Keski-Suomen asukkaiden oikeutta laadukkaisiin palveluihin. Kyllä, talous on saatava kuntoon – mutta inhimillisesti, oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti.

Leila Lindell,  Äänekoski
Sanna Hintikka, Konnevesi
Merja Lahtinen, Jämsä

Mervi Viiru, Karstula

Tuomo Silvast, Hankasalmi

Samuli Mattila, Uurainen

Johanna Humalajoki, Kyyjärvi

Sari Hovila, Joutsa