Onko päättäjän rooli onnea ja autuutta?
Kuntavaalit on käyty, tulokset ovat selvillä ja niiden pohjalta uusi päätöksentekijöiden joukko aloittaa työnsä. Vaaleissa äänestäjät ovat antaneet luottamuksensa meille, mutta päättäjäksi ryhtyminen ei ole pelkkää voitonhuumaa ja juhlapuheita – se on vastuunkantoa, päätöksiä epävarmuuden keskellä ja joskus vaikeidenkin kompromissien tekemistä.
Äänekosken ja koko Keski-Suomen kuntien taloudellinen tilanne asettaa päättäjille reunaehdot, jotka eivät aina salli suuria linjanvetoja. Äänekosken kaupunki teki vuonna 2024 ylijäämäisen tuloksen, 2,7 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi ennakoitua parempi. Tämä johtui muun muassa verotulojen ennakoitua paremmasta kertymästä ja kaupungin säästötoimista. Silti tulevaisuudessa on tiedossa myös uhkaavia pilviä.
Koko Keski-Suomen alueella kuntatalous on kuitenkin haasteellinen. Verotulot asukasta kohden ovat maakuntien alhaisimpien joukossa, ja vuosikate asukasta kohden on myös alhainen. Tämä rajoittaa kuntien mahdollisuuksia investoida ja kehittää palveluita.
Maailman epävarma tilanne, kuten geopoliittiset jännitteet ja talouden suhdannevaihtelut, vaikuttavat myös kuntatalouteen. Esimerkiksi Metsä Woodin ilmoitus Suolahden vaneritehtaan alasajosta vuoden 2026 loppuun mennessä tuo haasteita alueen työllisyydelle ja taloudelle.
Mutta juuri tässä tilanteessa tarvitaan päättäjiä, jotka eivät pelkää katsoa vaikeuksia silmiin. Tarvitaan yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja aitoa vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Äänekosken on pidettävä kiinni elinvoimaisuudestaan, kehityksestä ja ihmisistä – etenkin nuorista ja vanhuksista. Meidän on panostettava työllisyyteen, koulutukseen, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja turvallisiin arkiympäristöihin.
Päätöksenteko ei ole onnea ja autuutta – se on arkea, vastuuta ja ennen kaikkea halua tehdä parhaansa yhteisen hyvän eteen. Jokainen päätös vaikuttaa ihmisiin, ja juuri siksi se on niin arvokasta.
