Kirkon tulee olla avoin ja suvaitseva kaikille

Äänekosken seurakunnassa on tehty monta asiaa viime vuosien aikana oikein. Etenkin taloutta ja hallintoa on hoidettu pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti. Mutta silti yhdessä korjattavaa on edelleen.

Äänekosken seurakunnan tuorein tilinpäätös on vuodelta 2021, jolloin jäsenmäärä putosi 327 hengellä- samalla jäsenmäärä painui 12 956:ään.

 

Vuodesta 2007 jäsenmäärä on pudonnut lähes 4 000:lla. Tuolloin kirkkoon kuului 82,2 prosenttia ja vuonna 2021 oli enää 70,8 prosenttia äänekoskelaisista. Pudotukseen syinä ovat alhainen syntyvyys, muuttotappio sekä kirkosta eroamiset.

 

Jäsenmäärän väheneminen haukkaa verotuloja, joita kertyi 3,141 milj. eur vuodelta 2021. Suurimmillaan v. 2013 kertymä oli 3,458 milj. euroa.

 

Kuitenkin voi todeta, että Äänekosken seurakunnassa taloutta on hoidettu viisaasti ja ammattimaisesti, vaikeudet ennakoiden. Kuluja on sopeutettu ja kiinteistöjä on myyty. Lisää korjausvelkaa ei ole syntynyt.

Hyvin hoidettu talous seurakunnassa takaa, että seurakunta voi pitää palvelut hyvällä tasolla. Hyväksi havaittu linja toivottavasti myös säilyy marraskuun seurakuntavaalien jälkeen, ainakin itse ehdokkaana kannatan sitä.

Onko kaikki silti hyvin Äänekosken seurakunnassa?

Ikävä kyllä laajan kunnan muodostamaan seurakuntaan mahtuu myös eriseuraisuutta, joka ulospäin voi näyttäytyä riitaisuutena. Äänekosken seurakunnassa on ollut omat haasteensa, jotka onneksi on kuluneella kaudella saatu selätettyä.

Kirkon suosio suomalaisten ja äänekoskelaisten parissa on ollut laskussa. Äänekoskella on syytä miettiä, miten yhä useampi kaupunkilainen eri puolilta voisi kiinnostua seurakunnan toiminnasta. Osallisuus ja osallistaminen on tässäkin asiassa tärkeää. Seurakuntalaisilta ja äänekoskelaisilta on eri keinoin tärkeä kerätä palautteena tietoa mitä seurakunnalta kaivataan ja mitä ehdotuksia heillä on. Mielestäni on tärkeää, että aito tiedolla johtaminen on seurakunnassa hyötykäytössä.

Tänä päivänä kirkon sanomalla on kysyntää varsinkin näin kovina epävarmuuden aikoina. Toivon, että kirkko toivottaa jokaisen tervetulleeksi kuten minut aikoinaan seurakunnan toimintaa lapsieni ollessa pieniä.

Mielestäni kirkon tulee olla avoin ja suvaitseva kaikille, jotka sen helmaan haluavat tulla. Myös seurakunnan kaikkia jäseniä tulee kohdella tasavertaisesti ja suvaitsevasti ilman että asetumme toinen toistemme yläpuolelle. Jokaisen on voitava tuoda mielipiteensä julki ilman pelkoa. Haluan olla rakentamassa elämänuskoa huomiseen ja edesauttaa toimintaa yksinäisyyttä vastaan. Yhdessä ja yhteistyöllä saamme enemmän aikaan.

Seurakunta tarvitsee kehittyäkseen aktiivisia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttavat seuraavat neljä vuotta koko laajan Äänekosken seurakunnan päätöksentekoon. Toivottavasti äänekoskelaiset löytävät seurakuntavaaleissa tiensä vaaliuurnalle sankoin joukoin.

Yhdessä olisimme enemmän – seurakunnassakin!

Syksy lähenee ja samoin seurakuntavaalit. Ne pidetään 20.11. Ehdokasasettelua varten pitää perustaa valitsijayhdistys.

 

Meille Äänekoskella on tulossa useita valitsijayhdistysten listoja. Mielestäni meillä seurakunnassa olisi hyvä päästä samanlaiseen yhdessä tekemisen malliin kuin Viitasaarella. Siellä on päätetty yhdessä mennä samaan malliin kuin edellisissä vaaleissa, eli perustaa eri puoluetahojen yhteinen laajapohjainen ”lista” nimeltään ”Yhdessä olemme enemmän”.

 

Tämä tarkoittaisi Äänekosken seurakunnassa sitä, että ei olisi erillisiä vaalilistoja vaan kaikki on samalla listalla.

 

Viitasaaren Seurakunnassa tämä on toiminut päättäjien palautteen mukaan oikein hyvin ja kaikkien on ollut helppo toimia valtuustossa yhteisen seurakunnan eteen.

 

Kysyä voikin, eikö meilläkin Äänekosken seurakunnassa olisi jo aika päästä samaan, sillä yhdessä olemme enemmän. Tässä olisi hyvä puoli myös, että seurakuntalaiset pääsisivät suoraan päättämään ketkä kirkkovaltuustossa istuvat, ilman suhteellisen vaalin koukeroita. Seurakunnankin tarvitsee uudistua ja edistää sen strategian mukaan avoimia ovia! Olisiko jo nyt aika muuttaa ajattelua?