Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.6.2022 valtuusto

Ukrainan kriisi, ja maailmantilanteen epävakaus sekä koronapandemia aiheuttavat edelleen epävarmuutta ja uhkaa taloudelliseen ja toiminnalliseen tilanteeseen.

Äänekosken kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös ja talouden toteuma on olosuhteet huomioiden toteutunut oletettua paremmaksi. Äänekoskelle on saatu valtionosuuksia -3,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, joten vähennys edellisvuoteen oli 1,9 M€. Tilikauden tulos oli kuitenkin 2,1 M€ ylijäämäinen. Tämä on positiivista.

Mutta kaupungin asukasluku laski edelleen vuonna 2021, hyvinkin rajusti. Huolestuttavaa tässä tiedossa on, että lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto. Huolestuttavaa on myös, että olemme maakunnan 4:s sijalla väkiluvun perusteella.

Tilinpäätöstä tarkastellessa ja tulevaa suunnitellessa on hyvä muistaa myös koko kunnan alueen tasapainoinen kehittäminen. On tärkeää pitää koko kunta; Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken vireät kylät elinvoimaisina – unohtamatta Äänekosken keskustaajamaa. Yhteistyö järjestöjen ja kylillä toimivien yhdistysten välillä on aktiivikansalaisten tuoma, hyvin edullinen voimavara ja sitä kannattaa hyödyntää.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä keväällä 22 hyväksytyn Äänekoski-ilmiö -kaupunkistrategian jalkauttaminen tulee aloittaa pikaisesti, jotta valtuusto voi pitkäjännitteisesti vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja edesauttaa pandemiasta toipumista. Myös talousarvion ja tilinpäätöksen tunnusluvut tulee päivittää tukemaan tätä kehitystä.  Näin tärkeiksi koetut palvelut pystytään turvaamaan.

Henkilöstökertomus antaa edellisvuosien tapaan kattavan kuvauksen henkilöstöä koskevista asioista. Kehittämis- ja uudistustyötä on tehty runsaasti oman työn ohella etenkin hyvinvointialueen valmistelussa.  Vuoden 2023 alussa koittavat muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi työmäärään jo vuonna 2021.

Keskustan valtuustoryhmä kantaa huolta investointien korkeasta tasosta suhteessa kaupungin tuottoihin.  Huolestuttavaa on myös katujen korjausvelan kasvu. Olisikin syytä käyttää katu- ja tiestöinfran korjaamiseen ja ylläpitämiseen myös riittävästi. Tottakai rakennuksiin tuleekin käyttää enemmän, mutta infran kunto on myös tärkeä imago ja viihtyvyystekijä

Keskustan valtuustoryhmän mielestä talousasioiden suunnittelussa tulee ottaa pitemmän aikavälin suunnittelu reaaliaikaiseen käyttöön. Samoin on tuotava osallistava budjetointi selkeämmin näkyville talousarvioon ja tilinpäätökseen. Tätä olemme esittäneet useasti emmekä näe sitä tilinpäätöksessä.

Arvoisa puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiinnittää myös huomiota kaupungin johtamiseen, niin operatiivisen kun poliittisen järjestelmän osalta. Yhteistyön ja yhdessä tekemisen onnistuminen tarvitsee yhteisen näkemyksen ja tahtotilan.

Tästä hyvän esimerkin on tuonut kevään jääkiekon Suomen olympia ja MM- voitot, jotka ovat tuoneet näkyviin yhteen pelaamisen hyvän puolet. Suomen jääkiekkojoukkueen valmentaja Jalonen on mielenkiintoisella tavalla ottanut käyttöön etsiä työssään valmentajana  jokaisen pelaajan suurinta potentiaalia. Hän vaatii joukkueelta ja pelaajilta paljon, mutta antaa myös jokaiselle vastuuta. Ennen kaikkea kunkin oikean roolin löytyminen ja löytäminen on tärkeää.

”Joukkue voi menestyä vain, jos jokainen pelaaja tietää roolinsa ja, mitä häneltä odotetaan. Kunnianhimoiset ja motivoituneet ihmiset täyttävät odotukset osana joukkuetta, kun joukkue luottaa heihin ja he tietävät, että joukkue tarvitsee heidän osaamistaan. Jos tämä linkki ei toimi, ei menestystä synny. Menestys ei siis synny lahjakkuuksien yksilösuorituksista, vaan näiden suoritusten summasta.”

Keskustan valtuustoryhmän mielestä tämä vertaus toimii hyvin myös kuntajohtamiseen. Mikään kunta ei menesty, jos se pohjautuu lahjakkaiden yksilöiden yksittäisiin suorituksiin, vaan lukuisten henkilöiden työn yhdessä saavuttamaan kokonaisuuteen. Silloin mennään kohti yhteistä päämäärää eikä räpiköidä kuka minnekin. Rakentavan yhteistyön kulttuuri kumpuaa työtoverien ja luottamushenkilöiden kunnioituksesta, roolin hyväksymisestä ja kuuntelevasta, kunnioittavasta viestinnästä kaikkiin suuntiin. Tässä meillä on haastetta, joka kannattaa yhdessä ottaa kehittämisen kohteeksi.

Jalosta onkin julkisuudessa kiitelty maajoukkueen dynamiikan hiomisesta huippuunsa. Tässä tapauksessa valtuustoryhmämme uskoo, että hänen opeille olisi käyttöä myös kuntasektorille. Niin urheilussa kuin kuntapolitiikassakin lopulta kilpaillaan ja se porukka pärjää, jonka luottamus jokaisen suoritukseen on suurta ja jokainen tekee työnsä yhteisen tavoitteen eteen. Jalosen opit soveltuvat erittäin hyvin myös uuteen Äänekoski-ilmiö kuntastrategiaamme. Olisiko niistä opiksi otettavaa?

Keskustan ryhmä kiittää kaupunginjohtajaa, virkamiehiä ja työntekijöitä työstä ja toivottaa rentouttavaa kesälomaa ja työniloa tulevalle syksylle. Toivomme, että tarkka ja kestävä taloudenpito ja tulokselliset hyvinvointia lisäävät toimet jatkuvat tulevaisuudessakin. koronakriisin ajasta huolimatta. Olemme valmiit hyväksymään tilinpäätöksen. Hyvää kesää.

 

Leila Lindell

valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vastuullista päätöksentekoa Liimattalan tuulivoima kaava-asiassa

Tuulivoimakaavoitukseen liittyvien päätösten tulee perustua tietoon, ymmärrykseen ja harkintaan. Tuulivoimaa perustellaan sen puhtaudella sekä taloudellisilla vaikutuksilla. Hyvän päätöksenteon edellytyksenä on tunnistaa ja tunnustaa tuulivoiman etujen lisäksi myös sen ongelmat.

Hiilineutraaliuteen tulee pyrkiä, mutta huonoja päätöksiä ei hätäilyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Olkiluoto 3 lisää Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta merkittävästi, vakauttaa energiajärjestelmää ja laskee hintoja.

Äänekoskella kannetaan jo nyt ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta kiitettävästi, kun paikallinen energiayhtiö tarjoaa lähes 100 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Metsä Group tuottaa yli 15% koko Suomen uusiutuvasta energiasta. Olemme Äänekoskella kantaneet kortemme kekoon hyvin ja imagohyötyä ei tarvitse tuulivoimalla hakea.

Tuulivoimaenergialla  ratkaisemattomia haasteita

Tuulivoimaenergialla on toistaiseksi ratkaisemattomia haasteita ja ongelmia. Tuulivoiman epätasaisen tuotantotehon vuoksi tarvitaan varavoimaa. Mikäli tuulivoiman osuus energiantuotannosta lisääntyy merkittävästi, sähkönkulutusta on myös säännösteltävä ja energian varastointi myöhempää käyttöä varten on välttämätöntä. Varastokapasiteettia on oltava massiivisesti, mikäli nojataan epätasaiseen ja epäluotettavaan tuulivoimaan, sillä esim. teollisuus ei kestä prosessien alas ajamista vaihtelevan energian vuoksi ja kovimman kulutuksen aikana pakkasella tarvitaan sähköä. Varastointiin on ratkaisumalleja, mutta ei vielä kovin toimivia. Nykyiset akkuteknologiat ovat kalliita ja vesittävät ilmastohyödyn. Ratkaisun energian varastointiin voi tarjota vetyteknologia, mutta toteutus on kallis ja vielä kesken.

Toinen merkittävä tuulivoiman ongelma liittyy sen ympäristövaikutuksiin, joita tulisi punnita ilmastohyötyjen ohella. Luontokato on aivan yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos. Tutkimusten mukaan tuulivoimalat ovat todellinen uhka biodiversiteetille, josta syystä niiden rakentamista suositellaan rakennettuun ympäristöön, ei luontoon. Päästöt ilmaan, veteen ja maahan ovat haitallisimmat valmistusvaiheessa ja tutkimukset suosittelevatkin vaihtoehtoisten valmistusmenetelmien nopeaa kehittämistä. Asennus, kuljetus, huolto ja raaka-aineiden hankinta sijoittuu toiseksi, mutta ongelmia syntyy myös elinkaaren loppuvaiheessa.

Politiikassa päätösten on nojattava faktoihin

Politiikassa päätösten on nojattava faktoihin, tieteeseen ja on katsottava tulevaisuuteen. Useat tuulivoiman ongelmat ovat toistaiseksi ratkaisematta, joten fossiilivapaata energiaa tulee hakea muualtakin kuin tuulesta. Vaihtoehtoja onneksi on useita, tilastokeskus luokittelee yhteensä 15 uusiutuvan energian lähdettä. Uusia energianlähteitä kehitetään jatkuvasti ennennäkemättömin resurssein, monet kiertotalouden mukaiset ratkaisut pienentävät ilmastoriskiä ja energiatehokkuus sekä energian säästäminen ovat olennaisia niin teollisuudessa kuin kulutuksessa. Pienydinvoimalat tulevat VTT:n mukaan sähköntuotantoon Suomessa jo tämän vuosikymmenen puolella. Ehkä hiilineutraali Suomi 2035 onkin mahdollista vain ydinvoimalla tuotetun vetypohjaisen energian avulla?

Edellinen ohjaa päätöksiä myös Äänekoskella, jossa luonteva linja on bioenergian ja -talouden edelleen kehittäminen. Niiden merkitys tulee korostumaan entisestään EU:n sitoumusten myötä.

Mikäli Liimattalan tuulivoimahanke hyväksyttäisiin, se tarkoittaisi Äänekosken kaupungille noin 95 000e kiinteistöverotuloja vuodessa.

Tuulivoiman vaikutukset alueen asukkaille

Paikallisen taloudellisen hyödyn vastapainona on tuulivoimaloiden vaikutukset alueen asukkaille. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalakiin 22§. Perustuslain 20§ mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Äänekosken kaupunki korostaa voimakkaasti Äänekoski Ilmiössään, että se kohtelee asukkaita tasapuolisesti ja vuorovaikutusta ohjaa avoin ja toimiva, dialogiin pohjautuva viestintä.

Näitä oikeuksiaan käyttäen alueen asukkaat ovat pitkäjänteisesti, aktiivisesti ja perustellusti tuoneet esiin oman huolensa ja hätänsä koskien Liimattalan tuulivoimalahanketta. Sanoma on ollut voimakas ja selkeä, Liimattalaan ei haluta tuulivoimaa sen alueelle haitallisten vaikutusten vuoksi.

Olemme luvanneet jo ehdokkaina ollessamme kuunnella kuntalaisia. Siitä lupauksesta kannamme vastuun. Olemme valmistautuneet Liimattalan tuulivoimakaavasta päättämiseen systemaattisella ja monipuolisella tiedonhaulla arvioiden kriittisesti käyttämiämme lähteitä. Olemme kuunnelleet tuulivoimala-alueen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden mielipiteitä tarkalla korvalla ja keskustelleet heidän kanssaan avoimesti. Kannatamme kehitystä, jossa pyritään puhtaan energian lisäämiseen järkevällä tavalla.

Edellisen perusteella kantamme Liimattalan tuulivoimahankkeeseen on kielteinen.

 

Äänekosken Keskustan valtuutetut

Äänekosken Kristillisdemokraattien valtuutetut

Äänekosken Maltillisten valtuutetut