Keski-Suomen elinvoimasta on huolehdittava uudistuksessa

Aluehallinto ja -valtuusto tuo maakunnallemme käyttöön lisävoiman. Oikein hyödynnettynä tällä voimalla pystymme määrittelemään keskisuomalaisille parhaiten sopivat, kattavat ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut, kouluterveydenhuollon, perhepalvelut, ikäihmisten hoivan ja pelastustoimen.

 

Lähtökohtana on kuitenkin oltava lähipalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen ja soveltuvissa osin uuden teknologian ja palvelumuotojen hyödyntäminen sekä käyttöönotto. Tällöin saumaton yhteistyö nykyisten alueen eri toimijoiden välillä on myös välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla varmistaa jokaiselle huolenpito ja arjen turva. Se, että pääsemme ripeästi hoitoon, on edullisempaa sekä ihmiselle itselleen, että koko yhteiskunnalle.

 

Aluehallinto on kuitenkin myös maakunnan elinvoimaan vaikuttava asia, sillä Sote-palveluihin liittyy myös iso taloudellinen mahdollisuus. Uudistus luo Sote liiketoimintaan mahdollisuuksia ja on varmasti myös vetovoimallemme eduksi.  Jotta tähän päästään on sektorien välistä yhteistyötä lisättävä kaikissa muodoissa.

 

Keski-Suomen maakunnan strategian punainen lanka on kokonaiskestävyys ja sopusointu. Myös kasvunkärjet bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus ja hyvä vointi osuvat erittäin hyvin laajempaan kysyntään ja tarpeeseen. Näiden varaan on hyvä panostaa aluekehittämisessä pitkällä tähtäimellä. On tärkeää panostaa elinvoimaisuuteen ja osaamiseen, hyvään vointiin ja yhteenkuuluvuuteen sekä saavutettavuuteen ja elinympäristöön. Kaikki nämä asiat ovat Keski-Suomen strategiassa sisällä.

 

Keski-Suomen elinvoimasta on huolehdittava myös uudessa aluehallinnossa. Meidän on tärkeää pitää maakunnan voimavaroista ja vahvuuksista kiinni, olipa sitten kyse osaavista nuorista, teollisuuden ratkaisuista, koulutuksesta. Keski-Suomen tulee hyödyntää myös Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan sijaintia ja kehittää Keski-Suomesta ykköspaikka terveydenedistämiseen. Yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja oppilaitoksilla on tässä tärkeä rooli etenkin Sote-ammattilaisten koulutuksessa. Meillä on näin toimien kasassa hyvä kokonaisuus, joka vahvistaa yhteistä Keski-Suomea ja sen elinvoimaa. Nyt tarvitaan asioiden edistämistä ja tekoja.

 

Leila Lindell

maakuntaneuvos

Keski-Suomen liiton hallituksen jäsen

aluevaaliehdokas (kesk.)

Miksi mielipiteeni on että maakuntaveroa ei tule eikä sitä kannata ottaa käyttöön

Nyt aloittavat uudet hyvinvointialueet rahoitetaan täysin valtion kassasta. Vuoden 2022 loppuun asti kunnat ovat keränneet soten rahoittamiseen myös kunnallisveroa, jota on jouduttu koko ajan nostamaan väestön ikääntyessä ja sairastaessa.

 

Kun sote-tehtävät ja palo-ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, leikataan jokaisessa Suomen kunnassa kunnallisveroa 12.39%. Tämä osuus siirretään valtion ansiotuloverotukseen, jota maksetaan eniten siellä missä on eniten suurituloisia palkansaajia, eli Uudellamaalla.

 

Jos esimerkiksi Keski-Suomeen tulisi oma palvelujen rahoittamiseen tarkoitettu ”Keski-Suomi -vero”, jonka suuruudesta hyvinvointialueen valtuusto päättäisi vuosittain nykyisen kunnallisveron tapaan, nousisi se heti liian suureksi.  Toisaalta Uudenmaan maakunnissa, joissa asuu vähiten köyhiä ja on eniten suurituloisia veronmaksajia, maakuntavero olisi paljon meitä pienempi. Siksi on oikein, että hyvinvointialueiden rahoitus hoidetaan valtion verotuksen kautta.

 

Tarpeet, asukasmäärä ja sairastavuus on eri puolilla erilaisia ja siksi tarve rahoituksen suuruudelle vaihtelee. Nykyisin asiaa tasataan verontasausjärjestelmän kautta.