Luja, mutta
lempeä

Kunnat jättivät huonon perinnön hyvinvointialueelle

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi 11.6 SOTE-paleluverkon ensimmäisen vaiheen.  Maakunnan asukkaat ovat olleet ymmärrettävästi huolissaan palveluiden saatavuudesta. On ollut hyvä, että eri puolella Keski-Suomen SOTE palvelujen saatavuuteen on otettu kantaa.  Palaute on myös otettu huomioon kohtuullisen hyvin.

Hyvinvointialueen kunnilta siirtynyt SOTE palveluiden perintö oli ongelmallinen.  Kiinteistöjen kunto ja käyttöaste vaihteli kunnittain, erilaisia ICT järjestelmiä oli yli 60, käytännöt vaihtelivat eri puolella Keski-Suomea.

Yksi hankalimmista kuntatason poliitikkojen linjauksista oli pysäyttää jo esisopimusvaiheessa ollut terveydenhoidon ja sosiaalitoimen IT järjestelmien uudistaminen.  Kunnat ohjasivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniä pysäyttämään yli viisi vuotta yhdessä kolmen muun maakunnan kanssa valmistellun IT toimintojen kehittämishankkeen. Samalla pakotettiin terveyshallintotieteen professori Juha Kinnusen eroamaan tehtävästään sairaanhoitopiirin johdosta.

Jos kehityshanketta ei olisi lopetettu, järjestelmät olisivat jo nyt toiminnassa ja Jyväskylä olisi neljän maakunnan yhteisen järjestelmien kehittämiskeskus. Kuntapäättäjien perusteluna oli korkea hinta. Se olisi ollut keskimäärin noin 13 miljoonaa euroa/vuosi 2022-30 joka olisi sisältänyt sekä investointikulut 2022-25 että käyttökukut 2022-30.    Hyvinvointialueen ICT kulut olivat 2023 lähes 60 miljoonaan euroa. Uudet tekoälyä hyödyntävät järjestelmät olisivat olleet vain noin 25% ICT menojen kokonaiskuluista. Hyvinvointialueen yli 1400 miljoonan budjetista henkilöstömenot ovat yli 800 miljoonaan euroa. Jokainen yli 12 000 työntekijästä käyttää päivittäin hyvinvointialueen ICT järjestelmiä.

Tutkimuksen mukaan järjestelmien huono käytettävyys laskee työtehoa merkittävästi ja lisää työstressiä.  Jo 1-2 % työtehon lasku aiheuttaa 8-16 miljoonan lisäkulut. Lääkäreiden osalta on puhuttu 10% työtehon alenemisesta.  Tämä on yksi syy lääkäripulaan. Vanhojen järjestelmien huono käytettävyys lisää myös työntekijöiden stressiä.

Vanhanaikaisten järjestelmien uudistamista tehdään säästötoimenpiteiden takia pienin askelin. Tilanne voi pahimmillaan jatkua tämän vuosikymmenen loppuun saakka.

Tulevaisuuden SOTE ICT järjestelmät hyödyntävät kiinteää valokuituverkkoa. Sen kattavuus Keski-Suomessa on vain 60%.  Myös tältä osin tilanne on ongelmallinen eri puolella Keski-Suomea.

Onneksi kovasta kritiikistä huolimatta sairaala NOVA rakennettiin.

Valitettavasti säästöt ja leikkaukset kohdentuvat nyt Äänekoskella ja Konnevedellä aluevaltuuston palveluverkkopäätöksellä ikävästi ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Konginkankaan, Sumiaiskodin sekä Konneveden palvelutalojen yksiköiden lakkautuksilla saadaan nimelliset säästöt ja pahimmillaan kustannukset voivat kasvaa, koska tietoa korvaavista tai sitten kustannuslaskelmia ei ole.

Nyt on tärkeää pyrkiä löytämään ko. yksiköille korvaavaa käyttöä yksityisten palveluntuottajien kautta.

Jos aikoinaan olisi ollut rohkeutta tehdä päätös hankkia kehityshankkeen kautta kilpailutettu moderni tekoälyä hyödyntävä järjestelmä, hyvinvointialueella olisi nyt käytössä ”koneisto” ja sen kautta ohjausjärjestelmä, jolla organisaatiota olisi pystytty johtamaan tiedolla. Nyt kun ”kone” ja moderni ja tekoälyä hyödyntävä ohjausjärjestelmä puuttuu kustannukset vain kasvavat monien järjestelmien viidakossa. Nyt seuraukset maksetaan ikävästi alueen palveluiden leikkauksilla.

Pekka Neittaanmäki

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen ja TKKI  neuvottelukunnan pj

Leila Lindell

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen

Hyviä toimintamalleja ja tiloja ei talouden näkökulmasta ole järkevä lakkauttaa.

Esitin aluevaltuuston kokouksessa 11.6.2024, että palveluverkko päätökseen tehdään muutos Sumiaiskodin, Konginkankaan  palvelutalon (Tupa 1, Tupa2 ja Helmi) ja Konneveden palvelutalojen osalta.

Sumiaiskodin osalta
Hyvinvointialueen perustelut lakkautukselle, että se liian pieni ja kustannukset korkeat verrattuna yksityisen tuottamiin palveluihin. Kyseisen yksikön toimintaa kannattaisi mieluummin kehittää Sumaiskodilla kuin ajaa sen toiminta alas. Ko rakennuksiin voitaisiin lisätä paikkamäärää ja tämä yhdessä kehittämisen kanssa toisi pitkällä aikajänteellä kustannussäästöjen optimointia.
Rakennuksen kunto on hyvä. Synergiahyöty on mahdollista saavuttaa samassa piirissä olevan yhteisöllisen asumisen kanssa, josta on myös mahdollista ottaa lisäpaikkoja tehostettuun palveluasumiseen. Sumiaiskoti on kodikas yksikkö, jossa osaava ja pidetty henkilökunta. Siellä toimitaan kuntouttavalla työotteella. Julkiset liikenneyhteydet ovat lähes olemattomat, mikä olisi hyvä huomioida taksiliikenteen mahdollistamisen kehittämisenä.
Sumiaiskodin säilyminen toisi pitkällä aikajänteellä kuljetuskustannuksiin säästöjä.

Vanhusten päivätoiminnan kehittäminen Sumiaiskodin yhteyteen olisi suositeltavaa, koska toiminta mahtuisi. Voisi olla myös digipalveluiden tukipalvelupiste, esimerkiksi yhteys lääkäriin sitä kautta.

Konginkankaan palvelutalon osalta perusteena olevan kuntoarvion luotettavuus  ei pidä käyttäjien mielestä paikkaansa.
Yksikkö on riittävän suuri. Asiakkaiden, omaisten ja henkilökunnan mukaan yksikkö on tarpeellinen ja toiminnallinen. Remontti on tehty n.6 v sitten asiakkaiden huoneisiin. Yksikössä on kuntouttavq työote on vahvasti arjessa mukana.

Konginkankaalla yksikön tiloja vapautui muuhun toimintaan keittiön poistumisen myötä. Näihin tiloihin voisi sijoittaa seniorineuvolatoimintaa, kuntouttavaa päivätoimintaa, apteekkia, digipalveluiden tukipiste. Kotipalvelun tukikohta, esimerkiksi hygieniapalveluille, jotka siirretty tk:n tiloihin aiemmin (saunomispalvelut suosittuja). Konginkankaalla otettu hyvin huomioon myös omaiset. Konginkankaalla käy yhteistyötahoja ja vapaaehtoisia ulkoiluttajia, tämä on arvokasta.

Samat perusteet on syytä huomioida myös Konneveden palvelutalon osalta. Rakennuksen kuntoarvio on tehty hyvin pinnallisesti. Kyseessä yksikkö on tosiasiassa ei ole ”kaksi pientä” vaan yksi iso. Kotipihlajassa on 17 pitkäaikaispaikkaa ja 8 lyhytaikaisen hoidon paikkaa (mm. omaishoidon vapaat). Koskikarassa on 13 pitkäaikaispaikkaa. Esityksessä 8 lyhytaikaisen hoidon paikkaa on jätetty kokonaan huomiotta, mikä vääristää kustannusten laskemista. Paikkoja on siis todellisuudessa 38. Aikaisemmin yksiköitä käsiteltiinkin yhtenä yksikkönä myös henkilöstön osalta. Nykyisinkin tulot ja menot kirjautuvat samalle kustannuspaikalle.

Kotipihalaja ja Koskikara toimivat samassa rakennuksessa vierekkäin, joten ne voisi hyvin pienellä remontilla eli seinän kaatamisella yhdistää yhdeksi 38-paikkaiseksi yksiköksi. Tilat ovat kunnossa ja toimivat. Uudempi osa on rakennettu noin 10 vuotta sitten ja vanhempi puoli remontoitu nykytarpeita vastaaviksi. Kiinteistössä on muutenkin hyväkuntoisia tiloja, mm. kuntoutusyksikkö ja kuntoutusallas fysioterapian ja muun monipuolisen kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen kaikenikäisille.

Lakkautettaviksi esitetyt Konginkankaan, Sumiaisten ja Konneveden palvelutalot ovat olleet maksimaalisesti käytössä ja etäisyys Jyväskylään ja Muurameen on pitkä. Inhimillisyyden nimessä on tarpeen pitää talot auki, kunnes todellinen kustannusvaikutus ja vastaava määrä paikkoja on rakennettu korvaamaan niitä Ääneseudulle. Hyviä toimintamalleja ja tiloja ei talouden näkökulmasta ole järkevä lakkauttaa.