Tutkimustoiminta ei ole kuluerä, vaan hyvinvoinnin paras investointi
Keski-Suomen hyvinvointialueella keskustellaan säästöistä ja palveluverkon karsimisesta ja arviointiryhmä antaa ohjeita tutkia kustannuksia ja palveluiden vaikuttavuutta. Samalla jää liian vähälle huomiolle yksi tärkeä ja ratkaiseva kysymys: miten varmistamme, että palvelut ovat vaikuttavia, eivät vain halvimpia? Ratkaisut tähän on löydettävissä tutkimuksesta, kehittämisestä ja osaamisesta.
Kyse ei ole valinnaisesta toiminnasta, vaan lakisääteisestä tehtävästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 § velvoittaa hyvinvointialueet vastaamaan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä tekemään yhteistyötä kuntien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimus ei siten ole ylimääräinen menoerä, vaan osa hyvinvointialueen ydintehtävää. Silti TKI-toiminta nähdään liian usein kuluna, josta voidaan leikata.
Keski-Suomessa on poikkeuksellisen vahva pohja tutkimukselle ja kehittämiselle. HYVAKSin henkilöstö on julkaissut viime vuosina satoja tieteellisiä tutkimuksia ja kouluttanut uusia ammattilaisia. Tämä työ näkyy parempina palveluina, sujuvampina hoitoketjuina ja pitkällä aikavälillä pienempinä kustannuksina.
Sen pitäisi näkyä myös suoraan rahana. Arvion mukaan HYVAKS olisi voinut saada arvion mukaan 1-2 miljoonaa euroa tuloksellisuusrahoitusta tutkimus- ja koulutustoiminnan perusteella viime vuosina, mutta tuloksellisuusrahoituksen tulot tältä osin eivät ole ohjautuneet jostain syystä Keski-Suomeen. Kyse ei siis ole vain kehittämisestä, vaan myös rahoitusmahdollisuudesta.
Tutkimus- ja koulutustoiminnan kustannukset on tunnistettava ja niistä on saatava korvaus realistisesti. TKI-toiminta on nostettava yhdeksi strategiseksi kärjeksi, ei säästökohteeksi. Lisäksi tuloksellisuusrahoituksen mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti.
