Avoimuuden ja lain hengen puolesta
Äänekoskella on noussut Sisä-Suomen nettilehden kirjoituksen 27.5 mukaan esiin vakava ja luottamusta horjuttava tapaus, jonka ytimessä ovat työturvallisuuslain mukaiset ilmoitukset epäasiallisesta kohtelusta sekä niiden käsittely kaupungin ylimmissä toimielimissä. Viimeisin ja ehkä huolestuttavin käänne koskee kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimintaa ja aluehallintoviraston kaupungille esittämää selvitys- ja valvontapyyntöä.
Onko hyväksyttävää – tai edes laillisesti kestävää – että näin merkittävä ja viranomaiselta tullut pyyntö on käsitelty viimetipassa ja ainoastaan epävirallisissa keskusteluissa ilman esittelyä hallituksen kokouksen asialistalla, ilman pöytäkirjamerkintöjä ja ilman virallista poliittista käsittelyä?
Ei ole.
Kunnallishallinnon peruspilareita ovat avoimuus, luottamus ja laillisuusperiaate. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on erityinen vastuu siitä, että hallitus toimii näiden periaatteiden mukaisesti – ei niitä kiertäen. Kun viranomainen lähettää kaupunginhallitukselle virallisen selvityspyynnön, sen asianmukainen ja läpinäkyvä käsittely ei ole pelkkä muodollisuus – se on osa julkisen hallinnon vastuullista toimintaa.
Hallintojohtajan toteamus, että ”on hyvin poikkeuksellista ja epätavallista, että epävirallisen ja pöytäkirjan ulkopuolelta käydyn keskustelun perusteella jokin dokumentti lähtisi kaupungilta toiselle viranomaiselle”, ei jätä tulkinnanvaraa. Kyse ei ole pikkuseikasta vaan vakavasta hallinnollisesta menettelytavasta, joka ei täytä kunnallisen päätöksenteon normaalikäytäntöjä.
Missä on kaupunginhallituksen kollektiivinen harkinta? Missä on avoin keskustelu ja virallinen päätöksenteko, johon kuntalaisilla ja valtuutetuilla olisi oikeus nojata? On syytä kysyä, miksi puheenjohtaja ei ole tuonut asiaa esityslistalle – ja kenen ohjeistuksella tai eduksi asiaa on näin valmisteltu salassa? Vastaus ei voi olla se, että ”joskus keskustellaan epävirallisesti”.
Tämä toimintatapa horjuttaa vakavasti luottamusta johtamistapaan. Tulevan valtuuston on aiheellista pohtia, voiko tällaisessa tilanteessa puheenjohtajalla olla enää täyttä poliittista ja hallinnollista luottamusta. Äänekoskelaisten on voitava luottaa siihen, että heidän kaupunkiaan johdetaan rehellisesti, avoimesti ja vastuullisesti – ei epävirallisten kabinettikeskustelujen kautta.
On löydettävä ratkaisu, joka palauttaa luottamuksen päätöksenteon avoimuuteen. Se tarkoittaa sitä, että vastaavat asiat käsitellään tulevaisuudessa viivytyksettä virallisina, kirjattuina kokousasioina. Kaupunginhallituksen tulee sitoutua hyvään hallintoon – myös silloin, kun käsiteltävä asia on vaikea tai poliittisesti kiusallinen.
Avoimuus ei ole uhka – se on ehto luottamukselle.
Leila Lindell
Harri Piilonen
Timo Pasanen
Henna Penttinen
Johanna Arho-Forsblom
Jukka Lohtaja
Annika Määttä
Hannu Hiekkala
