Sopeuttaminen ei voi tarkoittaa palvelujen purkamista – valmisteluun tarvitaan poliittinen suunta
Keski-Suomen hyvinvointialueen uusi 7,6 miljoonan euron lisäsopeutusesitys on osoitus tilanteen vakavuudesta. Talous on kriisissä, eikä tilanne korjaannu ilman vaikeita päätöksiä. Mutta yksi asia on sanottava selvästi: talouden tasapainottaminen ei saa muuttua palveluiden alasajoksi, eikä sitä saa tehdä virkamiestyönä ilman poliittista ohjausta.
Viime vuosina Keski-Suomessa on tehty jo 50 miljoonan euron edestä säästöjä. Nyt ollaan pisteessä, jossa helpot ratkaisut on käytetty. Silti ei voida hyväksyä, että ratkaisuksi tarjotaan neuvoloiden, vuodeosastojen, sote-pisteiden ja vanhuspalvelujen sulkemista. Suunnitellut “väliaikaiset sulut” ja myöntämiskriteerien kiristykset tarkoittavat monelle pienessä kunnassa asuvalle sitä, että hoito, tuki ja turva loittonevat yhä kauemmas.
Keskustan edustajina aluevaltuustossa emme voi katsoa sivusta, kun demokraattisesti valitut elimet sivuutetaan ja vaikutukset arvioidaan vasta päätösten jälkeen – jos silloinkaan. Aluehallitus ja lautakunnat on tuotava mukaan valmisteluun heti alkuvaiheessa. Nyt ne toimivat lähinnä kumileimasimina valmiille esityksille.
Talous on saatava kuntoon – se on meidän kaikkien vastuulla. Mutta kun puhutaan terveydenhuollosta, vanhuspalveluista ja lapsiperheiden arjesta, on jokaisella eurolla inhimillinen hinta. Nyt sopeutetaan tavalla, joka uhkaa repiä palveluverkkoa auki juuri siellä, missä ihmiset tarvitsevat sitä eniten. Meillä ei ole varaa tehdä virheitä, joiden seuraukset maksamme vuosien päästä sairastumisina, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä.
Uuden aluehallituksen on nyt näytettävä suunta. Valmisteluun on saatava poliittinen johto, avoimuus ja kunnollinen vaikutusten arviointi. Meidän on yhdessä etsittävä keinot säästää niin, että palveluiden turvaverkko ei repeä – ei suurissa keskuksissa, eikä syrjäkylillä.
Mielestämme on välttämätöntä että:
• Jokaiselle toimenpiteelle tehdään kattava vaikutusten arviointi.
• Palveluiden sopeutus tehdään yhteistyössä kuntien ja henkilöstön kanssa.
• Eniten tukea tarvitsevien asema turvataan.
Haluamme keskustalaisina aluevaltuutettuna puolustaa koko Keski-Suomen asukkaiden oikeutta laadukkaisiin palveluihin. Kyllä, talous on saatava kuntoon – mutta inhimillisesti, oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti.
Leila Lindell, Äänekoski
Sanna Hintikka, Konnevesi
Merja Lahtinen, Jämsä
Mervi Viiru, Karstula
Tuomo Silvast, Hankasalmi
Samuli Mattila, Uurainen
Johanna Humalajoki, Kyyjärvi
Sari Hovila, Joutsa
Onko näissä ajateltu yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa?
Esim. Hyvinvointialueen säännöllisen kotihoidon palveluseteleiden myöntäminen lakkautetaan systemaattisesti vuosi vuodelta jo alkuvuodesta. Keski-Suomalaiset avuntarvitsijat ovat eriarvoisessa asemassa, keskellä vuotta tarvitseville ei ole enää tarjolla valinnan vapautta. Kaikki ovat hyvinvointialueen asiakkaita automaattisesti. Tietävätkö päättäjät oikeasti että yksityiset palvelut eivät ole kalliimpia? Hyvinvointialueen kotihoidosta ei ole useista pyynnöistä huolimatta toimitettu hinnastoa. Tiedämme että ” hintakertoimet” ovat valtakunnalliset, mutta jonkinlaisen hinnaston voisi toimittaa jotta kaikille tulisi tietoon hinnat. Hyvinvointialueen hintojen pitäisi olla julkisia koska palvelu tuotetaan veronmaksajien rahoilla.
Meillä yksityisillä palveluntuottajilta on tavoitteena tuottaa kokonaisvaltaista hoitoa hyvinvointialueen asukkaille. Tavoitteenamme on, vähemmän ikä-ihmisiä päivystyksessä ja osastoilla. Hoidamme kotona, otamme verinäytteet, hoidamme lääkehoidon, vaativat haavahoidot ym. Itsenäisesti lääkäreitä ja haavanhoitajaa konsultoiden. Olen nähnyt ja kokenut hyvinvointialueen oman kotihoidon. Sillä kuormituksella mikä siellä on on mahdotonta tuottaa laadukasta kotihoitoa.
Me emme ole kalliita ja yhteistyö on ainoa tapa säästää ja taata asiakkaillemme laadukasta kotihoitoa.
Siis kitkatonta, kunnioittavaa ja sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Kohta emme kumpikaan pärjää yksin!