Luja, mutta
lempeä

Mihin menet Keski-Suomi?

Mihin menet Keski-Suomi?

 Viime päivien uutisointi suomalaisten vanhuspalvelujen arjesta ovat tyrmistyttäviä. Aiheesta keskustelivat tänä aamuna YLE: n aamulähetyksessä emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelä ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Kivelän ja Topon asiantuntevat arviot osuvat täydellisesti maaliinsa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen alamäki erityisesti vanhustenhuollon osalta on syöksykierteessä. 

 Heikennykset hoitajamitoituksissa ja hyvinvointialueen omien vanhushoivan yksiköiden lakkauttamiset eri puolilta maakuntaa aiheuttavat jo nyt Keski-Suomessa kauhean tilanteen. Hoivapaikkoja ja kotiin vietäviä palveluja ei ole riittävästi saatavilla. Entistä hirveämpää arki on siellä, missä palveluihin ei ole pääsyä, eikä niistä pystytä maksamaan. 

 Vähät ja vielä vähemmät hoitajat eivät millään ehdi joka paikkaan. Vielä eilen kovana kaikunut valitus työvoimapulasta on kääntynyt mittaviksi ammattihenkilöstön irtisanomisiksi ja valtiolta saatava vähäinenkin rahoitus pumpataan yksityisiin hoivajätteihin tuottamaan sijoittajille voittoa veroparatiiseihin. Helvetin esikartanoilla kolkutellaan suomalaisessa hyvinvoinnissa.

 Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoon hyväksyttiin aluevaltuuston 9.12.2025 kokouksessa äänestyksen jälkeen seuraava tekstilisäys;

”Palveluverkon vanhusten hoivan ratkaisut arvioidaan uudelleen jokaisessa kunnassa. Uudelleenarviointi on tehtävä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden säilyttämisen talousvaikutusten, ostopalveluiden vähentämisen, sekä kevyempien palveluiden kehittämisen ja omaishoidon sekä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.

Arvioinnin tulee olla Hyvaksin strategian mukainen. Viimeisten vuosien ja elinkuukausien hoiva lähellä on turvattava. Se tukee myös muuta sosiaali- ja terveystoimintaa. Tavoitteena tulee olla se, että tarkoituksenmukaiset vanhushoivan yksiköt säilyvät saavutettavasti eri puolilla maakuntaa, ja ne ovat perhekeskusten tavoin käytettävissä myös muille sote-palveluille. Arviointiryhmän edellyttämät säästöt palveluverkosta on toteutettava selvityksen pohjalta, mm. vähentämällä ostopalveluita.”

Sekä talousarvioon lisättiin kirjaus, niin ikään äänestyksen jälkeen, että Keski-Suomen hyvinvointialueella: 

”Henkilöstön tulee voida luottaa siihen, että palveluiden saatavuuden varmistaminen perustuslain 19 pykälän edellyttämällä tavalla sekä muiden sote-palveluita turvaavien lakien noudattaminen asetetaan hyvinvointialueen toiminnassa talouden tasapainottamisen edelle.”

 Näillä kirjauksilla on oltava hyvinvointialueen palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta ohjaava vaikutus sekä niiden oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja ihmisarvoa kunnioittavaa toimintaa korostava merkitys. Eli palvelujen on oltava ihmisarvoisia ja perustuslakia kunnioittavia. Näillä kirjauksilla on suuri merkitys maakunnan elinvoiman ylläpitämisessä.

 On yhteinen tehtävämme huolehtia, että demokraattiset kirjaukset eivät jää kuolleiksi kirjaimiksi, vaan valtuuston enemmistön tahtotila näkyy käytännön toiminnassa maakunnassamme keskisuomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palvelut kuuluvat kaikille, eikä vähiten vanhuksille.

Mielipiteen kirjoittajat ovat äänekoskelaisia aluevaltuutettuja

Sirpa Martins, vas

Leila Lindell, kesk

Kari Kiiskinen, sdp

Johtuuko kaikki johdoista?

Johtuuko kaikki johdoista?

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa mikään ei toimi? Kone ei käynnisty, netti pätkii ja laite vilkuttaa punaista valoa. Hetki tuskaillaan, huokaillaan ja ehkä vähän kirotaankin – kunnes huomataan, että johto ei ole kunnolla kiinni.

Pieni asia. Mutta vaikutus on suuri.

Tästä päästään yllättävän luontevasti myös johtamiseen – ja siihen, miten asiat sujuvat kunnan organisaatioissa, mutta myös Keski-Suomen hyvinvointialueella. Johdot ja johtaminen liittyvät toisiinsa enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Jos johto on huonosti kiinni, virta tai tieto ei kulje. Tai se kulkee pätkien. Lopputuloksena on hämmennystä, turhautumista ja tunne siitä, että mikään ei oikein toimi – vaikka laite sinänsä olisi kunnossa.

Johtamisessa käy aivan samoin. Osaamista on, tahtoa on ja ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Mutta jos yhteys ei ole kunnossa – jos viestit ovat epäselviä, tavoitteet muuttuvat lennossa tai luottamus on löysällä – koko organisaatio toimii kuin jatkojohto, jota potkaistaan vähän väliä irti seinästä. Valot välkkyvät, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Löysä johto aiheuttaa tuttuja oireita: laite toimii joskus, joskus ei. Kukaan ei uskalla koskea, ettei kaikki sammu. Johtamisessa tämä näkyy arjessa arvaamisena: mitä nyt oikeasti odotetaan, mikä on tärkeää ja mihin suuntaan ollaan menossa? Kokouksissa nyökytellään, mutta käytävillä ihmetellään.

Usein sanotaan, että ihmiset eivät ole motivoituneita tai että muutosvastarinta jarruttaa. Mutta entä jos ongelma ei ole ihmisissä vaan johdoissa? Ennen kuin vaihdetaan koko laite tai organisaatio kannattaisi ehkä kumartua ja tarkistaa, ovatko yhteydet kunnossa. Kulkeeko tieto? Ymmärretäänkö asiat samalla tavalla? Onko luottamus oikeasti kiinni vai vain näennäisesti paikallaan? Tällöin laite ja henkilöstö usein ylikuormittuu.

Tähän liittyy olennaisesti myös reaaliaikainen tietojohtaminen. Jos tieto tulee viiveellä, on puutteellista tai hajallaan, päätöksenteko perustuu arvailuun. Se on kuin yrittäisi käyttää laitetta, jossa virta kulkee hetkittäin. Kun tieto on ajantasaista, yhteismitallista ja kaikkien tarvittavien saatavilla, johto on kunnolla kiinni, niin virta kulkee. Reaaliaikainen tieto auttaa ennakoimaan, korjaamaan ajoissa ja johtamaan arkea, ei vain reagoimaan ongelmiin jälkikäteen.

Hyvä johto ei näy. Se on huomaamaton, mutta sen puuttumisen huomaa heti. Sama pätee hyvään johtamiseen. Kun johtaminen toimii ja tieto kulkee reaaliaikaisesti, asiat rullaavat, ihmiset uskaltavat kysyä ja suunta on selvä, vaikka maailma ympärillä olisi myllerryksessä.

Ja vielä yksi näkökulma: johtojen turvallisuuteen kannattaa panostaa. Olipa kyse sähköjohdoista, tietoliikenneyhteyksistä tai johtamisen rakenteista, turvallisuus syntyy ennakoinnista, huollosta ja vastuista. Löysä johto on riski, niin laitteessa kuin organisaatiossa. Kun yhteydet ovat kunnossa ja turvallisia, arki on vakaampaa ja luottamus vahvempaa.

Useimmiten johdot eivät ole poikki. Ne ovat vain vähän löysällä. Pieni tsekkaus, selkeämpi viesti tai ajantasainen tieto voi palauttaa virran kulkemaan. Ja yhtäkkiä huomataan, että kyllä tämä laite  ja tämä yhteisö sittenkin toimii.

Ehkä kaikki ei johdu johdoista.
Mutta yllättävän moni asia alkaa toimia paremmin, kun niihin panostetaan ajoissa. Pidetään huolta, että johdot ja myös johto toimii asioihin ennakoiden paneutuen.