Millaisen kunnan jätämme seuraaville sukupolville?
Luottamushenkilövuosieni aikana olen saanut olla mukana tekemässä monenlaisia päätöksiä. Osa niistä on ollut helppoja, osa hyvin vaikeita. Kaikkia päätöksiä on kuitenkin yhdistänyt yksi ajatus: ne eivät koske vain tätä päivää.
Ne rakentavat huomista.
Liian usein kuntakeskustelu jää kiinni yksittäisiin päätöksiin, henkilöihin tai ristiriitoihin. Ne ovat osa demokratiaa, mutta eivät sen tärkein sisältö. Tärkeämpää on se, millaista kuntaa rakennamme pitkällä aikavälillä.
Millaisen toimintakulttuurin jätämme tuleville päättäjille? Millaisen työyhteisön henkilöstölle? Millaisen kotikunnan lapsillemme ja lapsenlapsillemme?
Uskon, että tulevaisuuden kunta menestyy ennen kaikkea luottamuksella. Sellaisessa kunnassa ihmiset uskaltavat kertoa näkemyksensä, kysyä vaikeita kysymyksiä ja myös myöntää virheensä. Siellä erilaisia mielipiteitä ei pelätä, vaan niitä pidetään demokratian voimavarana.
Hyvä kunta ymmärtää myös, ettei arviointi ole arvostelua eikä johtaminen vallankäyttöä. Ne ovat välineitä oppia, kehittyä ja tehdä asioita joka vuosi hieman paremmin kuin ennen.
Meidän ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Riittää, että tavoittelemme jatkuvaa parantamista.
Se edellyttää luottamusta, avoimuutta, keskinäistä kunnioitusta, vastuullisuutta, yhteistyötä ja rohkeutta uudistua. Nämä eivät ole vain kauniita sanoja strategioissa. Ne näkyvät siinä, miten kohtaamme toisemme kokouksissa, työpaikoilla ja kuntalaisten arjessa.
Kunnan maine syntyy sisältäpäin. Sitä eivät rakenna iskulauseet eivätkä mainoskampanjat, vaan ihmiset. Jokainen työntekijä, luottamushenkilö, yrittäjä, yhdistystoimija ja kuntalainen vaikuttaa omalla tavallaan siihen, millaisena kuntamme nähdään.
Siksi uskon, että tulevaisuuden tärkein investointi ei ole vain uusi rakennus tai tiehanke. Se on investointi hyvään johtamiseen, toimivaan yhteistyöhön ja luottamukseen. Niiden varaan voidaan rakentaa myös taloudellisesti vahva ja elinvoimainen kunta.
Haluan uskoa siihen, että voimme jättää seuraaville sukupolville muutakin kuin tasapainoisen talouden. Voimme jättää toimintakulttuurin, jossa ihmiset luottavat toisiinsa, tekevät yhteistyötä ja uskaltavat katsoa eteenpäin.
Se olisi ehkä arvokkain perintö, jonka voimme kuntapäättäjinä jättää.
Hyvä kunta ei valmistu koskaan. Se rakentuu joka päivä, päätös päätökseltä, kohtaaminen kohtaamiselta ja ihminen ihmiseltä.
