Pohjoinen Keski-Suomi on alue, jossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on merkittävästi korkeampi kuin muualla Keski-Suomessa. Äänekoskella yli 65 vuotiaiden osuus on 30% ja muissa alueen kunnissa 35-39%. Keski-Suomessa on yli 65 vuotiaiden osuus 27% ja koko Suomessa 25%.
Yhteinen ikärakenne mahdollistaa tarkkojen ja kohdennettujen palvelutarve-ennusteiden laatimisen.
Kuntien aktiivinen rooli tässä on ratkaiseva. On tärkeää, että palveluiden vastuu ei siirry yksinomaan hyvinvointialueille, vaan että kunnat sitoutuvat aktiivisesti kehittämään ja olemaan mukana tarjoamassa palveluita yhdessä esimerkiksi järjestöjen kanssa. Paikallinen sitoutuminen varmistaa, että palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja että ne ovat helposti saavutettavissa.
Pohjoisen Keski-Suomen erityinen ikärakenne vaatii strategista suunnittelua ja innovatiivista ajattelua. Tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen SOTE-palveluiden kehittämisessä ei ainoastaan paranna palveluiden laatua, vaan myös tekee niistä kustannustehokkaampia.
Lisäksi on tärkeää huomioida, että EU:n rahoitusmahdollisuudet on kartoitettava, onko niistä mahdollisuuksia saada arvokasta tukea alueen kehittämiselle. EU:n varat voisi esimerkiksi auttaa rahoittamaan innovatiivisia hankkeita, jotka keskittyvät ikääntyvän väestön tarpeisiin, digitalisaation edistämiseen ja palveluiden parantamiseen.
Tähän tarvitaan kuitenkin yhteistyötä kuntien kanssa. Näin voimme hyödyntää näitä rahoitusmahdollisuuksia ja luoda Pohjoisesta Keski-Suomesta esimerkillisen alueen, jossa jokainen asukas saa tarvitsemansa hoidon ja tuen. Nyt on aika toimia!
Äänekosken kaupunkistrategia korostaa osallistamista ja avoimuutta. Meidän kaikkien etu on, että kuntalaiset saavat tietoa valmistelussa olevista asioista ajoissa ja että päätöksenteko on läpinäkyvää. Kun tieto kulkee avoimesti, luottamus vahvistuu ja asukkailla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman kaupunkinsa kehitykseen.
Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja arvioida, miten voimme parantaa toimintatapojamme. Viime vuosina päätöksenteon valmistelussa on ollut käytäntöjä, jotka eivät täysin tue avoimuuden periaatteita. Kaupunginhallituksessa käsitellään ennakkoon asioita, joista ei löydy merkintää kokouspapereista tai pöytäkirjoista. Tätä on mahdollista kehittää – lisäämällä valmistelun näkyvyyttä voimme parantaa tiedonkulkua ja lisätä luottamusta päätöksentekoon. Esittelyssä olevat asiat voisivat olla esityslistassa ja pöytäkirjassa näkyvillä asioina. Tälle ei liene mitään juridista estettä.
Myös valtuutettujen perehdytys ja koulutus ansaitsevat huomiota. Koronapandemia toi haasteita, mutta koulutusta on mahdollista jatkaa ja vahvistaa. Hyvä perehdytys ja jatkuva koulutus tekevät päätöksenteosta sujuvampaa ja laadukkaampaa. Lisäksi meidän kaikkien – niin valtuutettujen kuin virkamiesten – on syytä sitoutua rakentavaan ja kunnioittavaan keskusteluun. Yhteistyöllä voimme nostaa poliittisen kulttuurin tasoa ja varmistaa, että päätöksenteko perustuu tietoon ja avoimeen vuoropuheluun.
Meillä on nyt mahdollisuus tehdä päätöksenteosta entistä avoimempaa ja paremmin palvelevaa. Pienilläkin muutoksilla voimme saavuttaa paljon – tärkeintä on, että haluamme kehittää Äänekoskea yhdessä. Konkreettisesti tämä toteutuisi kirjaamalla kaupunginhallituksen esityslistoihin ja pöytäkirjoihin esittelyssä olevien asioiden tiedot.
Onko aika toimia? Kyllä on! Rakennetaan yhdessä entistä avoimempi, vastuullisempi ja osallistavampi kaupunki.