Kaupungin organisaatiossa on startannut joulukuussa talouden tasapainottamisohjelman laadinta. Se näkyy valmisteluna, puheena säästöistä ja viesteinä tulevista päätöksistä. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää pysähtyä kysymään: mihin suuntaan ollaan menossa ja kenen ehdoilla?
Talouden tasapainottamisesta puhutaan usein kuin teknisestä pakosta. Todellisuudessa kyse on poliittisista arvovalinnoista. Jokainen säästöpäätös osuu jonkun arkeen ja siksi on täysin oikeutettua kysyä, ketä ollaan valmiita kuulemaan ja ketä ollaan valmiita ohittamaan.
Liian usein talouskeskustelu alkaa palveluista ja ihmisistä, vaikka todelliset ongelmat piilevät rakenteissa. On helppoa leikata lähipalveluja, korottaa maksuja ja vedota välttämättömyyteen ja kiireeseen. On huomattavasti vaikeampaa puuttua vajaakäytössä oleviin kiinteistöihin, päällekkäiseen hallintoon ja vuosia jatkuneisiin tehottomiin toimintamalleihin. Silti juuri näissä olisi kestävimpien säästöjen paikka.
Asukkailla on oikeus tietää totuus. Sopeutus ei saa tapahtua kulisseissa eikä päätöksiä saa perustella jälkikäteen pakolla. Epäselvä valmistelu ja näennäinen osallistaminen murentavat luottamuksen nopeasti. Kun ihmiset kokevat, että heille vain kerrotaan jo tehdyistä päätöksistä, demokratia muuttuu kulissiksi.
On rehellistä todeta, ettei kaikkea voida säilyttää ennallaan. Mutta se, mitä suojellaan ja mitä uhrataan, kertoo arvovalinnoista. Ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen heikentäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Se siirtää ongelmat eteenpäin, kasvattaa kustannuksia ja lisää inhimillistä pahoinvointia. Säästö, joka kostautuu myöhemmin, ei ole säästö vaan laskun siirtämistä.
Pelkkä leikkaaminen ei tuo Äänekoskelle tulevaisuutta. Ilman elinvoimaa, työpaikkoja ja houkuttelevuutta veropohja murenee ja sopeutustarve kasvaa. Koulutuksesta, yrittäjyydestä ja sujuvasta arjesta leikkaaminen on varma tapa pahentaa ongelmaa, ei ratkaista sitä.
Äänekoskella on vielä vaihtoehto. Kaupungin taseessa oleva ylijäämä antaa aikaa tehdä rakenteellinen korjaus hallitusti. Tämä ei ole lupa viivyttelyyn, vaan vastuu käyttää aika viisaasti. Mitä pidempään päätöksiä siirretään, sitä kovempia ne lopulta ovat.
Asukkaiden mukaan ottaminen ei saa olla muodollinen rituaali. Osallisuus tarkoittaa todellista vaikutusmahdollisuutta ennen kuin linjaukset lukitaan. Muuten puhe demokratiasta jää tyhjäksi.
Lopulta kysymys on rohkeudesta katsoa peiliin. Talouden tasapainottaminen ei ole pakko, joka tapahtuu itsestään. Se on poliittinen teko. Vastuu on tämän päivän päättäjillä. Jos päätöksiä ei uskalleta tehdä nyt, lasku jätetään tietoisesti seuraaville ja ennen kaikkea asukkaille.
Äänekosken talous voidaan laittaa kuntoon. Mutta jos se tehdään ihmisten arjen kustannuksella, hinta on liian kova. Äänekoskelaisten ja päättäjien on syytä olla valppaana jo tasapainottamisohjelman valmistelussa.
Leila Lindell
maakuntaneuvos ja kaupunginvaltuuston jäsen
Mihin menet Keski-Suomi?
Viime päivien uutisointi suomalaisten vanhuspalvelujen arjesta ovat tyrmistyttäviä. Aiheesta keskustelivat tänä aamuna YLE: n aamulähetyksessä emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelä ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Kivelän ja Topon asiantuntevat arviot osuvat täydellisesti maaliinsa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen alamäki erityisesti vanhustenhuollon osalta on syöksykierteessä.
Heikennykset hoitajamitoituksissa ja hyvinvointialueen omien vanhushoivan yksiköiden lakkauttamiset eri puolilta maakuntaa aiheuttavat jo nyt Keski-Suomessa kauhean tilanteen. Hoivapaikkoja ja kotiin vietäviä palveluja ei ole riittävästi saatavilla. Entistä hirveämpää arki on siellä, missä palveluihin ei ole pääsyä, eikä niistä pystytä maksamaan.
Vähät ja vielä vähemmät hoitajat eivät millään ehdi joka paikkaan. Vielä eilen kovana kaikunut valitus työvoimapulasta on kääntynyt mittaviksi ammattihenkilöstön irtisanomisiksi ja valtiolta saatava vähäinenkin rahoitus pumpataan yksityisiin hoivajätteihin tuottamaan sijoittajille voittoa veroparatiiseihin. Helvetin esikartanoilla kolkutellaan suomalaisessa hyvinvoinnissa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoon hyväksyttiin aluevaltuuston 9.12.2025 kokouksessa äänestyksen jälkeen seuraava tekstilisäys;
”Palveluverkon vanhusten hoivan ratkaisut arvioidaan uudelleen jokaisessa kunnassa. Uudelleenarviointi on tehtävä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden säilyttämisen talousvaikutusten, ostopalveluiden vähentämisen, sekä kevyempien palveluiden kehittämisen ja omaishoidon sekä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.
Arvioinnin tulee olla Hyvaksin strategian mukainen. Viimeisten vuosien ja elinkuukausien hoiva lähellä on turvattava. Se tukee myös muuta sosiaali- ja terveystoimintaa. Tavoitteena tulee olla se, että tarkoituksenmukaiset vanhushoivan yksiköt säilyvät saavutettavasti eri puolilla maakuntaa, ja ne ovat perhekeskusten tavoin käytettävissä myös muille sote-palveluille. Arviointiryhmän edellyttämät säästöt palveluverkosta on toteutettava selvityksen pohjalta, mm. vähentämällä ostopalveluita.”
Sekä talousarvioon lisättiin kirjaus, niin ikään äänestyksen jälkeen, että Keski-Suomen hyvinvointialueella:
”Henkilöstön tulee voida luottaa siihen, että palveluiden saatavuuden varmistaminen perustuslain 19 pykälän edellyttämällä tavalla sekä muiden sote-palveluita turvaavien lakien noudattaminen asetetaan hyvinvointialueen toiminnassa talouden tasapainottamisen edelle.”
Näillä kirjauksilla on oltava hyvinvointialueen palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta ohjaava vaikutus sekä niiden oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja ihmisarvoa kunnioittavaa toimintaa korostava merkitys. Eli palvelujen on oltava ihmisarvoisia ja perustuslakia kunnioittavia. Näillä kirjauksilla on suuri merkitys maakunnan elinvoiman ylläpitämisessä.
On yhteinen tehtävämme huolehtia, että demokraattiset kirjaukset eivät jää kuolleiksi kirjaimiksi, vaan valtuuston enemmistön tahtotila näkyy käytännön toiminnassa maakunnassamme keskisuomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palvelut kuuluvat kaikille, eikä vähiten vanhuksille.
Mielipiteen kirjoittajat ovat äänekoskelaisia aluevaltuutettuja
Sirpa Martins, vas
Leila Lindell, kesk
Kari Kiiskinen, sdp
