Kategoria: Yleinen

Hallintosääntö ratkaisee, miten Äänekoskea johdetaan

Äänekosken hallintosääntö määrittää, kuka päättää ja miten kaupunkia johdetaan. Muuttunut toimintaympäristö, strategian toteuttaminen ja kuntalaisten luottamus edellyttävät johtamisjärjestelmän kokonaisarviointia.

Äänekosken valtuustossa on keskusteltu hallintosäännön kokonaisuudistamisesta. Jätimme asiasta aloitteen yhdessä 21 muun valtuutetun kanssa. Näin laaja allekirjoittajajoukko kertoo, että kyse ei ole yksittäisestä näkemyksestä, vaan todellisesta tarpeesta tarkastella kaupungin johtamista.

Hallintosääntö ei ole pelkästään tekninen asiakirja. Se määrittää, kuka päättää, miten päätetään ja millä vastuulla kuntaa johdetaan. Se on kuntademokratian käytännön toteutus.

Nykyinen hallintosääntö on rakentunut lähes kymmenen vuoden aikana useiden yksittäisten muutosten kautta. Samaan aikaan kuntien toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: hyvinvointialueuudistus, työllisyyspalveluiden muutokset ja talouden paineet ovat muuttaneet kuntien roolia. Kun toimintaympäristö muuttuu, myös johtamisjärjestelmän on uudistuttava.

Keskeinen kysymys on vallan ja vastuun tasapaino. Valtuusto on kuntalain mukaan kunnan ylin päättävä elin, mutta monilla luottamushenkilöillä on syntynyt kokemus, että poliittinen ohjaus jää käytännössä kapeaksi ja valmistelu ohjaa päätöksiä liikaa. Kyse ei ole henkilöistä, vaan rakenteista. Selkeä toimivallan jako vahvistaa sekä päätöksenteon laatua että luottamusta.

Kunnan johtaminen perustuu duaalijohtamiseen: poliittinen johto linjaa ja viranhaltijajohto valmistelee sekä toimeenpanee. Tämän tasapainon on toimittava käytännössä. Hallintosäännön uudistuksessa on arvioitava vastuunjakoa, delegointia sekä poliittisen ohjauksen roolia, jotta päätöksenteko on läpinäkyvää ja ennakoitavaa.

On kuitenkin erittäin myönteistä, että poliittiset ryhmät ovat nyt vihdoinkin yhdessä vahvasti mukana hallintosäännön uudistamisen valmistelussa. Laaja poliittinen sitoutuminen luo hyvän pohjan uudistukselle ja vahvistaa päätöksenteon legitimiteettiä. On tärkeää, että hallintosäännön tarkastelu kytketään tiiviisti kaupungin strategiaan sekä talouden tasapainottamisohjelmaan. Johtamisrakenteiden tulee tukea strategisten tavoitteiden toteutumista ja talouden kestävyyttä.

Uudistustyössä on lisäksi tarpeen arvioida avoimesti kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuutta sekä organisaatiorakennetta. Selkeä johtaminen, tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimivat vastuut ovat edellytys tehokkaalle päätöksenteolle ja palvelujen järjestämiselle.

Hallintosäännöllä on keskeinen merkitys kaupungin strategian toteuttamisessa. Strategia ei toteudu itsestään, vaan se edellyttää selkeitä vastuita, toimivia johtamisrakenteita ja mitattavaa seurantaa. Ilman tätä hyvät tavoitteet jäävät helposti paperille.

Hallintosäännön uudistamisessa ei ole kyse vallasta vallan vuoksi. Kyse on vastuusta, vastuusta varmistaa avoin päätöksenteko, selkeä johtaminen ja kuntalaisten luottamus.

Äänekosken vahvuus o asukkaissa ja yhteisöllisyydessä. Siksi tarvitsemme hallintosäännön, joka tukee avointa, tasapainoista ja kestävää johtamista.

Leila Lindell
kaupunginvaltuutettu

Hoiva on enemmän kuin palvelupiste

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkokeskustelu herättää monissa huolta, aivan aiheesta. Kun puhumme vanhusten hoivayksiköiden mahdollisista sulkemisista, emme puhu vain kiinteistöistä tai kustannusriveistä. Puhumme ihmisten viimeisistä elinvuosista ja -kuukausista.

 

Ajatellaan vaikka 88-vuotiasta muistisairasta äitiä, joka on asunut pienessä paikallisessa hoivayksikössä jo kaksi vuotta. Hoitajat tuntevat hänen tapansa, lempilaulunsa ja sen, että iltaisin rauhoittaa kädestä pitäminen. Tytär käy päivittäin töiden jälkeen katsomassa. Jos yksikkö suljetaan ja äiti siirretään kymmenien kilometrien päähän, muuttuu moni asia kerralla: tuttu ympäristö, tutut kasvot ja omaisten arjen läsnäolo. Muutos ei ole pelkkä logistinen järjestely, se on iso elämänmuutos hauraalle ihmiselle.

 

Tutkimustieto antaa aihetta pysähtyä. Irlannissa vuonna 2016 julkaistu vertaisarvioitu tutkimus (Mello & O’Connor, Journal of Gerontological Nursing) osoitti, että pitkäaikaishoidon asukkaiden siirtoihin liittyi lisääntynyttä sairastavuutta, uusien masennuslääkitysten kasvua ensimmäisten kuukausien aikana  .

Hauraalle ihmiselle tuttu ympäristö, omaisten läheisyys ja pysyvät hoitajat ovat osa hoitoa.

 

Aluevaltuusto lisäsi joulukuussa 2025 palveluverkkopäätökseen kirjauksen, jonka mukaan vanhusten hoivan ratkaisut arvioidaan uudelleen jokaisessa kunnassa. Viimeisten elinkuukausien hoiva lähellä on turvattava ja säästöjä haettava ensisijaisesti ostopalveluita vähentämällä.

Jätimme asiasta valtuustoaloitteen 17.2.2025 aluevaltuustossa. Tavoitteemme on varmistaa, että ennen lopullisia päätöksiä tehdään huolellinen arviointi ja kuullaan kuntia, omaisia ja henkilöstöä.

Hoiva on enemmän kuin palvelupiste.

 

Se on ihmisen viimeinen koti ja samalla meidän yhteinen vastuumme.

 

Leila Lindell kesk

Sirpa Martins vas

Kari Kiiskinen  sdp

Kirjoittajat ovat äänekoskelaisia Keski -Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettuja