Hyvinvointikertomus oli Äänekosken opetus- ja kasvatuslautakunnan käsittelyssä 19.2.2026. Se ei ole rutiinipykälä muiden joukossa. Se on lakisääteinen velvoite – ja samalla suunnannäyttäjä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 § velvoittaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu siltä osin kuin hyvinvointi kytkeytyy sen omiin lakisääteisiin tehtäviin – erityisesti kasvatukseen, opetukseen, liikuntaan, kulttuuriin, elinympäristöön ja osallisuuteen. Hyvinvointikertomus ei siis ole vapaaehtoinen raportti. Se on osa kunnan strategista johtamista.
Laki edellyttää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle asetetaan tavoitteet, määritellään toimenpiteet ja arvioidaan päätösten vaikutukset väestöryhmittäin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lasten, nuorten ja ikäihmisten tilannetta ei saa käsitellä yleisellä tasolla. Erot ja riskit on tunnistettava ja niihin on reagoitava.
Hyvinvointikertomus näyttää selvästi kaksi suurta viestiä:
Äänekoski ikääntyy – yksinäisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen koskettavat yhä useampaa.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on haasteessa – ahdistuneisuus, kuormitus ja liikkumattomuus näkyvät.
Tämä ei ole sivuhuomio. Tämä on strateginen kysymys.
On myönnettävä myös hyvä havainto: hyvinvoinnin edistämisen rakenteita on vahvistettu, yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on selkeytynyt ja hyvinvointitiedon seuranta on aiempaa järjestelmällisempää. Hyvinvointisuunnitelma valmistellaan kertomuksen pohjalta, ja tavoitteet viedään valtuuston päätettäviksi. Meillä on siis välineet, nyt tarvitaan tahtoa.
Erityisesti opetus- ja kasvatuslautakunnan sekä toimialan on tehtävä kertomuksen pohjalta oma toimenpidearvionsa. Miten koulut, varhaiskasvatus ja nuorisotyö vastaavat mielen hyvinvoinnin haasteisiin? Miten lisätään liikkumista ja osallisuutta? Miten ehkäistään eriytymistä? Lakikin edellyttää, että päätösten vaikutukset arvioidaan väestöryhmittäin.
Tämä viesti on otettava vakavasti myös kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa valmisteltaessa ja siitä päätettäessä. Laki ei tunne poikkeusta talouspaineille. Hyvinvointi on huomioitava strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jos säästämme siitä, mikä ehkäisee ongelmia, siirrämme kustannukset tulevaisuuteen.
Hyvinvointikertomus ei ole pelkkä liite. Se on kunnan omakuva.
Kysymys kuuluu: uskallammeko katsoa sitä rehellisesti – ja toimia sen mukaisesti?
Äänekosken hallintosääntö määrittää, kuka päättää ja miten kaupunkia johdetaan. Muuttunut toimintaympäristö, strategian toteuttaminen ja kuntalaisten luottamus edellyttävät johtamisjärjestelmän kokonaisarviointia.
Äänekosken valtuustossa on keskusteltu hallintosäännön kokonaisuudistamisesta. Jätimme asiasta aloitteen yhdessä 21 muun valtuutetun kanssa. Näin laaja allekirjoittajajoukko kertoo, että kyse ei ole yksittäisestä näkemyksestä, vaan todellisesta tarpeesta tarkastella kaupungin johtamista.
Hallintosääntö ei ole pelkästään tekninen asiakirja. Se määrittää, kuka päättää, miten päätetään ja millä vastuulla kuntaa johdetaan. Se on kuntademokratian käytännön toteutus.
Nykyinen hallintosääntö on rakentunut lähes kymmenen vuoden aikana useiden yksittäisten muutosten kautta. Samaan aikaan kuntien toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi: hyvinvointialueuudistus, työllisyyspalveluiden muutokset ja talouden paineet ovat muuttaneet kuntien roolia. Kun toimintaympäristö muuttuu, myös johtamisjärjestelmän on uudistuttava.
Keskeinen kysymys on vallan ja vastuun tasapaino. Valtuusto on kuntalain mukaan kunnan ylin päättävä elin, mutta monilla luottamushenkilöillä on syntynyt kokemus, että poliittinen ohjaus jää käytännössä kapeaksi ja valmistelu ohjaa päätöksiä liikaa. Kyse ei ole henkilöistä, vaan rakenteista. Selkeä toimivallan jako vahvistaa sekä päätöksenteon laatua että luottamusta.
Kunnan johtaminen perustuu duaalijohtamiseen: poliittinen johto linjaa ja viranhaltijajohto valmistelee sekä toimeenpanee. Tämän tasapainon on toimittava käytännössä. Hallintosäännön uudistuksessa on arvioitava vastuunjakoa, delegointia sekä poliittisen ohjauksen roolia, jotta päätöksenteko on läpinäkyvää ja ennakoitavaa.
On kuitenkin erittäin myönteistä, että poliittiset ryhmät ovat nyt vihdoinkin yhdessä vahvasti mukana hallintosäännön uudistamisen valmistelussa. Laaja poliittinen sitoutuminen luo hyvän pohjan uudistukselle ja vahvistaa päätöksenteon legitimiteettiä. On tärkeää, että hallintosäännön tarkastelu kytketään tiiviisti kaupungin strategiaan sekä talouden tasapainottamisohjelmaan. Johtamisrakenteiden tulee tukea strategisten tavoitteiden toteutumista ja talouden kestävyyttä.
Uudistustyössä on lisäksi tarpeen arvioida avoimesti kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuutta sekä organisaatiorakennetta. Selkeä johtaminen, tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimivat vastuut ovat edellytys tehokkaalle päätöksenteolle ja palvelujen järjestämiselle.
Hallintosäännöllä on keskeinen merkitys kaupungin strategian toteuttamisessa. Strategia ei toteudu itsestään, vaan se edellyttää selkeitä vastuita, toimivia johtamisrakenteita ja mitattavaa seurantaa. Ilman tätä hyvät tavoitteet jäävät helposti paperille.
Hallintosäännön uudistamisessa ei ole kyse vallasta vallan vuoksi. Kyse on vastuusta, vastuusta varmistaa avoin päätöksenteko, selkeä johtaminen ja kuntalaisten luottamus.
Äänekosken vahvuus o asukkaissa ja yhteisöllisyydessä. Siksi tarvitsemme hallintosäännön, joka tukee avointa, tasapainoista ja kestävää johtamista.
Leila Lindell
kaupunginvaltuutettu
