Helsingin Sanomien Vieraskynässä 25.2.2026 Olli-Pekka Ryynänen ja Sami Pakarinen nostivat esiin tärkeän ja ajankohtaisen teeman: vähähyötyiset hoidot. On hyvä asia, että sote-keskustelua käydään asiallisesti ja tutkimustietoon nojaten. Kirjoituksen loppukaneetti pysäyttää:
”Ellemme itse karsi vähähyötyisiä hoitoja, vähähyötyinen toiminta karsii hyvinvointiyhteiskuntaa.”
Tämä koskee suoraan myös Keski-Suomen hyvinvointialuetta.
Alueemme talous on tiukilla. Sopeuttamistoimia tehdään ja palveluverkosta karsitaan ja siitä käydään vilkasta keskustelua. Liian usein puhe kuitenkin keskittyy siihen, mistä leikataan eikä siihen, miten resurssit kohdennetaan vaikuttavasti.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa terveydenhuollon toiminnoista tuottaa vain vähän hyötyä. Vähähyötyinen hoito ei ole pelkästään taloudellinen ongelma. Se sitoo henkilöstöä ja hidastaa hoitoon pääsyä niiltä, jotka aidosti hyötyisivät hoidosta. Samalla se kasvattaa kustannuksia, jotka jo nyt ylittävät kansantalouden kasvun.
Ratkaisu tähän ei ole summittainen leikkauslista, vaan se on vaikuttavuusperusteinen johtaminen. Meidän on uskallettava arvioida, mitkä hoidot tuottavat terveyttä ja mitkä eivät – ja tehdä päätökset sen mukaisesti. Jokainen turhaan käytetty euro on pois ennaltaehkäisystä, perusterveydenhuollosta ja kaikkein haavoittuvimmista.
Aluevaltuutettuna odotan helmikuussa valitulta hyvinvointialueen johtaja Piia Vuorelta raikkaita avauksia vaikuttavuusperusteisen johtamisen vahvistamiseksi.
Tarvitsemme selkeää suuntaa, jossa päätökset perustuvat tietoon ja jossa rajalliset resurssit kohdennetaan viisaasti. Vain näin pystymme turvaamaan laadukkaat ja saavutettavat palvelut koko Keski-Suomen maakunnassa.
Meillä Keski-Suomessa tarvitaan nyt rohkeutta siirtää keskustelu säästöistä vaikuttavuuteen. Hyvinvointiyhteiskunta ei murene siksi, että arvioimme toimintaamme kriittisesti. Se murenee, jos emme tee sitä.
Äänekoskella valmistellaan talouden tasapainottamisohjelmaa tilanteessa, jossa alijäämät ja säästöpaineet hallitsevat keskustelua. Talous on saatava kestävälle pohjalle ja se on vastuullista johtamista. Mutta samalla meidän on katsottava kokonaisuutta: hyvinvointia, elinvoimaa sekä kunnan veto- ja pitovoimaa.
Äänekosken laaja hyvinvointikertomus 2021-2025 kertoo selvästi, että väestö ikääntyy nopeasti. Yksinäisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen koskettavat yhä useampaa ikäihmistä. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnissa näkyy huolestuttavia merkkejä: ahdistuneisuus, liikkumattomuus ja osattomuuden kokemus ovat lisääntyneet. Hyvinvointierot eivät kapene itsestään.
Samaan aikaan meidän on muistettava: hyvinvointi ja elinvoima kulkevat käsi kädessä. Kunnan veto- ja pitovoima eivät synny pelkästä tonttitarjonnasta tai yritysalueista. Ne syntyvät turvallisesta arjesta, toimivista peruspalveluista, harrastusmahdollisuuksista ja siitä, että ihmiset kokevat kuuluvansa yhteisöön.
Päivitetty strategiamme, Äänekoski-ilmiö 2026–2028, korostaa mielen hyvinvointia, lasten ja nuorten tukemista, kestävää ympäristöä ja vaikuttavia elinkeinoja. Se linjaa, että olemme inhimillinen seutukaupunki ja yritysten vahva kumppani. Tämä on kokonaisuus: ilman hyvinvoivia ihmisiä ei ole elinvoimaa – eikä ilman elinvoimaa ole resursseja hyvinvointiin.
Tasapainottamisohjelmaa laadittaessa ja siitä päätettäessä on syytä noudattaa selkeitä periaatteita. Ennaltaehkäiseviä palveluja ei saa nähdä pelkkinä kuluerinä. Liikunta, kulttuuri, nuorisotyö, varhainen tuki ja ikäihmisten kohtaamispaikat rakentavat yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta. Ne ovat myös kunnan vetovoimatekijöitä.
Riskit on tunnistettava!
Emme saa leikata tulevaisuuden perustasta – lapsista ja nuorista.
Emme saa heikentää ikäihmisten arjen turvaa.
Emme saa tehdä päätöksiä ilman vaikutusarviointia.
Emme saa murentaa luottamusta lyhytnäköisillä ratkaisuilla.
Emme saa unohtaa, että elinvoima syntyy ihmisistä.
Resepti meille päättäjille:
Katsotaan numeroiden taakse. Punnitaan pitkän aikavälin vaikutukset. Kuunnellaan kuntalaisia ja henkilöstöä. Uudistetaan rakenteita rohkeasti. Pidetään kuitenkin kiinni arvoista paineessa; tasapuolisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja inhimillisyydestä.
Resepti valmisteleville virkamiehille:
Tee vaikutusarvioinnit näkyviksi. Esitä vaihtoehtoja, ei vain yhtä säästölinjaa. Tuo esiin myös pitkän aikavälin elinvoimavaikutukset. Avaa riskit avoimesti. Mahdollista aito vuoropuhelu ennen kuin ratkaisut lukitaan.
Kunnan todellinen suorituskyky mitataan siinä, miten huolehdimme lapsista, nuorista ja ikäihmisistä silloin, kun rahat ovat tiukalla ja myös samalla siinä, onnistummeko rakentamaan kunnan, johon halutaan muuttaa ja jossa halutaan pysyä.
Vuonna 2028 ja tulevaisuudessa Äänekosken tulee olla paitsi taloudellisesti tasapainossa myös inhimillisesti vahva ja elinvoimainen.
Valinta on meidän.
Leila Lindell
maakuntaneuvos, kaupunginvaltuuston jäsen
