Luja, mutta
lempeä

Hoiva ei ole kallista, mutta hallinnon järjestelmä on

Vuoden 2025 lopulla Keskis-Suomen hyvinvointialueen kotihoidosta tehty tuotantotapa-analyysi tuo meille päättäjille kaivattua faktaa. Sen keskeinen viesti on hoiva ei ole kallista, mutta miten se on järjestetty hallinnollisesti on.

Tuotantotapa-analyysin mukaan oman tuotannon välittömän työn tuntihinta on 48,18 euroa, mutta vyörytyksineen hinta nousee 119,81 euroon tunnilta. Palvelusetelissä vastaava kokonaishinta vyörytyksineen on 63,99 euroa tunnilta. Ero on 55,82 euroa jokaiselta tunnilta. Yli puolet hinnasta ei ole hoivaa.

Kyse ei siis ole siitä, että hoitotyö olisi omana tuotantona olennaisesti kalliimpaa. Kyse on rakenteesta, hallinnosta ja siitä, miten kustannukset kohdistuvat.

Palvelusetelituottajilla oli vuonna 2024 vain noin 4,5 prosenttia asiakkaista, mutta noin kymmenesosa tunneista. Tämä kertoo yhdestä asiasta: palvelusetelillä tehdään sitä työtä, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat eli aikaa, läsnäoloa ja kokonaisvaltaista hoivaa. Silti palvelusetelin käyttöä rajoitetaan. Mahdollisuutta ei anneta ja samaan aikaan väitetään, ettei malli toimi.

Jos omaa kotihoitoa olisi siirretty 20 prosenttia palveluseteleille jo hyvinvointialueen alussa, säästö olisi ollut noin 6,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kolmessa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa. Tämä on rakenteellinen epäonnistuminen.

Analyysi tehtiin vasta nyt, vaikka tieto olisi tarvittu jo silloin kun hyvinvointialue starttasi. Nyt on ylläpidetty ja rakennettu järjestelmää, joka on kallis ylläpitää ja nyt samaan aikaan haetaan säästöjä perusterveydenhuollon palveluista, jotka on järjestetty kustannustehokkaasti.

Kysymys kuuluu: miksi säästöjä etsitään hoivasta, jos ongelma on rakenteessa? Tarvitsemme kumppanuusmallin, jossa oma tuotanto ja yksityinen palvelutuotanto täydentävät toisiaan. Erityisesti alueen pienille hoiva-alan yrityksille on annettava aito mahdollisuus toimia kumppaneina. Se voisi tarkoittaa selkeitä alueellisia kokonaisuuksia, hallittua oman tuotannon sopeutusta ja todellista valinnanvapautta asiakkaille.

Muuten maksamme jatkossakin järjestelmästä, joka tekee hyvästä hoivasta tarpeettoman kallista.

Kuinka monta miljoonaa olemme vielä valmiita menettämään?

Suolahden kehitys vaatii faktoja ja ratkaisuja, ei pelkkää huolta

Luettuani Marke Tuomisen mielipidekirjoituksen Suolahden tilanteesta, on todettava, että huoli alueen kehityksestä on yhteinen, mutta johtopäätösten tulee perustua realistiseen kokonaiskuvaan, ei yksittäisiin heittoihin.

Suolahteen, kuten koko Äänekosken kunnan alueelle,  on viime vuosina tehty mittavia ja välttämättömiä investointeja. Koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset ja uudisrakentaminen sekä uimahallin kehittäminen eivät ole olleet “valintoja”, vaan välttämättömyyksiä turvallisten ja terveellisten palveluiden turvaamiseksi.

Myös Suolahteen nämä on tehty ja hyvä niin. On syytä muistaa, että näistä ratkaisuista on päätetty yhdessä, myös Tuominen itse on ollut valtuutettuna niitä hyväksymässä.

Sen sijaan kaupan ja yritystoiminnan ratkaisut eivät ole kaupungin käsissä. Yritykset tekevät omat liiketoimintapäätöksensä, eikä kaupunki omista kyseisiä liiketiloja.

Lainsäädäntö asettaa myös kunnille selkeät rajat: kunta ei voi lähteä tukemaan yksittäisiä yrityksiä tavalla, joka vääristäisi kilpailua. Tämä on perusasia, jonka kokenut päättäjä varmasti tuntee.

Juuri siksi katse on käännettävä siihen, mihin voimme vaikuttaa.

Meidän valtuutettujen tehtävä ei ole vain kuvata ongelmia, vaan ennen kaikkea etsiä yhdessä virkamiesten ja kuntalaisten kanssa ratkaisuja. Tähän liittyy keskeisesti pitovoiman vahvistaminen, juuri se, että ihmiset haluavat jäädä, asua ja elää täällä. Professori Timo Aro on osuvasti todennut, että pitovoima on vetovoiman perusta. Ilman sitä ei synny myöskään uusia investointeja tai yritystoimintaa. Ja tähän Äänekoski on ratkaisuillaan poliittisessa päätöksenteossa panostanut. Hyvän elämän mahdollistamiseen koko kunnan alueella.

Suolahden alueen tulevaisuus ei ratkea vastakkainasettelulla, vaan yhteistyöllä, realismilla ja pitkäjänteisellä kehittämisellä. Meillä on paljon hyvää Äänekoskella johon on systemaattisesti asioita kuntoon laittamalla panostettu ja siihen työhön meidän on keskityttävä.