Keskusta on aikoinaan perustettu poistamaan pelkoa huomisesta, joka tällä hetkellä meitä kaikkia nyt huolettaa.
Koronakriisin myötä on selvinnyt, että maailmassa talous on yhteinen ja markkina-alueena hyvin laaja. Siinä maailmassa tarvitsemme välttämättä niitä kaupunkiseutuja, jotka pystyvät tuossa kilpailussa pärjäämään ja myös elinvoimaista maaseutua.
Jotta maamme pysyy paremmin pystyssä ja menestyy yhtenäisenä, meidän on pidettävä huolta oman maamme ihan kaikista alueista. Kunnissa tämä tarkoittaa koko kunnan alueiden huomioimista päätöksenteossa.
Keskustan ykköspilari kivijalassa on meille kaikille suomalaisille yhteinen: ”Yhteiskunnan tärkein peruspilari on keskinäinen luottamus.” Tarvitsemme toinen toistemme ymmärtämisen ja yhteistyökyvyn vahvistamista. Keskustalainen ajattelumalli on tällä hetkellä yhä tärkeämpi.
Asioiden tarkastelu vain oman edun ja eturyhmän kautta voi saada aikaan, että hukkaamme mahdollisuuden nähdä ja ymmärtää.
Keskustalaisuuteen liittyy vahvuuksia ja painotuksia mitä muilla ei ole, esimerkiksi ihmisen ja luonnon kestävä kumppanuus, vahva kansanvallan korostus, hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen, henkiset ja inhimilliset arvot materialismia vastaan sekä ihmisen sisäisen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen määritelmänä.
Keskellä olemiselle on tilaus. Suomalaiset tarvitsevat vaihtoehdon oikeiston ja vasemmiston väliin. Puolueen nimi ei ole sattumaa. Ei ole hävettävää ymmärtää eri näkemyksiä ajassa, jossa liian moni vetää äärimmäistä rajaa ihmisten, asioiden ja maiden välille.
Epävarmoissa talousnäkymissä ja niukkenevien resurssien maailmassa myös kuntasektorin palveluissa tarvitaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista henkilöstön innovaatioiden kautta.
Tuloksellisuutta ei mitata pelkästään rahana tai suoritteina. Lopputulos on tärkein asia: kuinka paljon ja kuinka vaikuttavia ja laadukkaita palveluita kunta pystyy tuottamaan. Laatu vaatii sitä, että henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Se tarkoittaa myös turvallista työympäristöä, toimivia työprosesseja sekä tyytyväisiä asiakkaita. Se tarkoittaa palveluiden taloudellisesti järkevää järjestämistä.
Tuloksellisuus syntyy arkityössä ja nimenomaan henkilöstön arjen innovaatioista. Koulutettu henkilöstö haluaa aidosti kehittyä työssään ja parantaa tuloksellisuutta. Oman työn kehittämiseen ja innovaatioihin on kannustettava ja luotava järjestelmiä myös kuntasektorilla. Tuloksellisen työn takana on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö – he tuottavat palvelun ja sen arvon.
Perinteinen johtaminen on äärettömän hierarkkista. On tärkeää tuoda työyhteisöihin yhteisöllistä ajattelua. Viisaus ei asu johtajissa, vaan koko henkilöstössä. Esimerkiksi palaverikäytännöt ovat usein liian johtajakeskeisiä. Johtaja puhuu ja alaiset kuuntelevat – jos kuuntelevat.
Työntekijät osaavat ratkaista työnsä pulmat parhaiten itse, mutta johtajan tehtävä on mahdollistaa se. Omaan työhön on suhtauduttava kriittisesti: mitään ei pidä tehdä tietyllä tapaa vain siksi, että näin on aina tehty. Turvallisuuden tunne ja luottamus antavat uskallusta tuoda julki asioita, joille kaivataan muutosta. Uskon, että avoimet työyhteisöt kasvattavat jäsenistään parempia ihmisiä.
Kuntasektorilla on opin ottamisen paikka teollisuudelta siinä, kuinka henkilöstön innovaatiot hyödynnetään. On harmillista, että kuntasektori hyödyntää uusia toimintatapoja hitaasti ja muutokset etenevät kilpikonnan vauhtia. On tärkeää luoda edellytykset henkilöstön kuulemiselle, jotta arjen innovaatiot saadaan muutettua tuloksiksi.
Leila Lindell
Keskustan kuntavaaliehdokas
Äänekoski
