Kuntalaisten kuulemiseen on keinoja – otetaan ne käyttöön

Kuntalaisten toiveet ja viranhaltijoiden sekä poliittisen päätöksenteon tarjoamat keinot eivät aina kohtaa. Vaikka keskustelutilaisuuksia esimerkiksi kaavaehdotuksista järjestetään, jää aina joukko kuntalaisia kuulematta. Sitten alkaa somessa ja kuppiloissa kuhina ja arvostelu päätöksiä kohtaan kielenkantoja säästelemättä.

 

On hyvä tiedostaa se tosiasia, että kuntapalveluiden kehittämisessä arvokkainta tietoa tarjoavat käyttäjät eli kuntalaiset. Päätöksenteko on parempaa ja sujuvampaa silloin, kun kuntalaiset on otettu mukaan jo asioiden valmisteluun. Päätöksiä on helpompi kannattaa, kun kokee tulleensa kuulluksi. Tämä kuntalaisten kehittämispotentiaali kannattaa ehdottomasti hyödyntää päätöksenteossa.

 

Toimivin tapa kuulla on mennä ihmisten pariin, koulujen vanhempainiltoihin, järjestöjen kokouksiin, kirjastoon, kauppaan, torille tai koululaisten pariin. Kuulemisen pitää olla aidosti ratkaisuja hakevaa, ja ajatukset on kirjattava sekä vietävä aidosti osaksi päätöksentekoa.

 

Keskisuomalaisessa olleessa mielipidekirjoituksessa 27.3.2021 ”Kunnan me-henkeä rakentamassa” (Pauliina Maukonen ja Niina Vuori) oli tuotu esille kaksi hyvää esimerkkiä kuntalaisten osallistamisesta Kyyjärvellä ja Viitasaarella. Kyseisissä kunnissa otettiin nuoret mukaan kehittämistyöhön – hienoa! Aktiiviseen kehittämiseen pääsemisessä tarvitaan paitsi osallisuuden kokemusta, myös konkreettisia tekoja ja yhteisön aitoa osallistamista. Valitukset vähenevät ja luottamus lisääntyy, samalla kasvavat myös kunnan yhteishenki ja yhteisöllisyys. Mikä vahvistaisi paremmin kunnan identiteettiä?

 

Tulevaisuuden kunnan tehtävä on huolehtia kunnan elinvoimasta ja kuntalaistensa hyvinvoinnista sekä tukea kaikkien kuntalaisten osallisuutta omassa lähiyhteisössään. Maaseudun Sivistysliitto tarjoaa kunnille uusia välineitä ja luovia toteutuksia kuntalaisten kuulemiseen ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen – näitä työkaluja kannattaa hyödyntää, jotta mopoa ei tarvitse keksiä uudestaan.

 

Äänekoskella, kuten muissakin Keski-Suomen kunnissa tulee olla rohkeutta lähteä kehittämään päätöksentekoa ja ottamaan näiden esimerkkien innoittamana uusia toimintamalleja käyttöön kuntalaisten osallistamiseksi päätösten valmistelussa.

Vahvistetaan osallistuvaa budjetointia

Kesäkuussa 2017 voimaan tullut kuntalain pykälä 22 § kannustaa osallistuvan budjetoinnin soveltamiseen. Pykälässä sanotaan, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun.

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Miten kevyen liikenteen väylät, viheralueet ja liikuntapaikat toteutetaan? Mihin koulut ja päiväkodit sijoitetaan? Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella.

Tuloksena voi olla osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita. Osallistuva budjetointi on myös talouden, demokratian ja käytännön tekemisen yhdistämistä. Asukkaiden kanssa voidaan pohtia, mistä löydetään resursseja toteuttaa sellaisia yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita, joihin kunnan omat resurssit eivät yksinään riitä.  Sen avulla pystytään ottamaan käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja keskustelevaa toimintakulttuuria.

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat pääsevät ehdottamaan ja päättämään rahoituksesta pienehköille investoinneille, joita he pitävät tärkeimpinä

Toteutustapoja osallistuvaan budjetointiin voisi olla monia. Tavallisin voisi olla ehdottaminen nettikanavan kautta, tarvittaessa äänestys ja toteuttaminen. Toteuttamisen voisi hoitaa alueen asukkaat, kunta tai kolmas sektori.

Toimintatapa lisäisi Äänekoskella yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja kunnan välille. Kyläyhdistyksillä, kaupunginosilla sekä järjestöillä olisi mahdollisuus osallistua budjetointiin. Lisäksi kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyisivät ja samalla ymmärrys rajallisten resurssien jakamisesta. Samalla voisi ottaa pohdintaan alueneuvostojen perustamisen edistämään kuntalaisten alueellista asioihin vaikuttamista. Alueneuvostoilla voisi olla oma budjetti toiminnalleen.