Kuntalaisten kuulemiseen on keinoja – otetaan ne käyttöön
Kuntalaisten toiveet ja viranhaltijoiden sekä poliittisen päätöksenteon tarjoamat keinot eivät aina kohtaa. Vaikka keskustelutilaisuuksia esimerkiksi kaavaehdotuksista järjestetään, jää aina joukko kuntalaisia kuulematta. Sitten alkaa somessa ja kuppiloissa kuhina ja arvostelu päätöksiä kohtaan kielenkantoja säästelemättä.
On hyvä tiedostaa se tosiasia, että kuntapalveluiden kehittämisessä arvokkainta tietoa tarjoavat käyttäjät eli kuntalaiset. Päätöksenteko on parempaa ja sujuvampaa silloin, kun kuntalaiset on otettu mukaan jo asioiden valmisteluun. Päätöksiä on helpompi kannattaa, kun kokee tulleensa kuulluksi. Tämä kuntalaisten kehittämispotentiaali kannattaa ehdottomasti hyödyntää päätöksenteossa.
Toimivin tapa kuulla on mennä ihmisten pariin, koulujen vanhempainiltoihin, järjestöjen kokouksiin, kirjastoon, kauppaan, torille tai koululaisten pariin. Kuulemisen pitää olla aidosti ratkaisuja hakevaa, ja ajatukset on kirjattava sekä vietävä aidosti osaksi päätöksentekoa.
Keskisuomalaisessa olleessa mielipidekirjoituksessa 27.3.2021 ”Kunnan me-henkeä rakentamassa” (Pauliina Maukonen ja Niina Vuori) oli tuotu esille kaksi hyvää esimerkkiä kuntalaisten osallistamisesta Kyyjärvellä ja Viitasaarella. Kyseisissä kunnissa otettiin nuoret mukaan kehittämistyöhön – hienoa! Aktiiviseen kehittämiseen pääsemisessä tarvitaan paitsi osallisuuden kokemusta, myös konkreettisia tekoja ja yhteisön aitoa osallistamista. Valitukset vähenevät ja luottamus lisääntyy, samalla kasvavat myös kunnan yhteishenki ja yhteisöllisyys. Mikä vahvistaisi paremmin kunnan identiteettiä?
Tulevaisuuden kunnan tehtävä on huolehtia kunnan elinvoimasta ja kuntalaistensa hyvinvoinnista sekä tukea kaikkien kuntalaisten osallisuutta omassa lähiyhteisössään. Maaseudun Sivistysliitto tarjoaa kunnille uusia välineitä ja luovia toteutuksia kuntalaisten kuulemiseen ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen – näitä työkaluja kannattaa hyödyntää, jotta mopoa ei tarvitse keksiä uudestaan.
Äänekoskella, kuten muissakin Keski-Suomen kunnissa tulee olla rohkeutta lähteä kehittämään päätöksentekoa ja ottamaan näiden esimerkkien innoittamana uusia toimintamalleja käyttöön kuntalaisten osallistamiseksi päätösten valmistelussa.
Kuntalaisen kuuleminen lähtee kuntalain velvoitteesta ja sitä ei valitettavasti oikein käytetä lain hengen mukaan. Helposti tapahtuu, että on viety asiat lausunnolle esim kyläyhdistyksen tai asukasyhdistykseen. Niissä on usein hyvin vähän jäseniä ja näin ns. Kuulemisoikeus kaventuu huomattavasti lain hengestä. Tämä on yleistä kaikkialla kuntakentässä.Laaja kuuleminen aiheuttaa työtä ja sithän kaikki haluaa välttää.
Vastassa on sitten tämä asian toinen puoli eli päätökset tulevat esille kuin puskista tai kukaan ei kommentoi keskeneräistä asiaa. Nimenomaan kehitysvaiheessa oleva asia tarvitsee mielipiteitä, jotta sen onnistuminen olisi hyvä. Salailu tuo sitten huhupuheita ja väärää vihjailua ja voi suorastaan tehdä kunnan sisäisen imagon vastenmieliseksi. Tällä ei vihjata mihinkään kuntaan, vaan esimerkkejä on kaikkialla.
Kuntalaisen kuuleminen lähtee kuntalain velvoitteesta ja sitä ei valitettavasti oikein käytetä lain hengen mukaan. Helposti tapahtuu, että on viety asiat lausunnolle esim kyläyhdistyksen tai asukasyhdistykseen. Niissä on usein hyvin vähän jäseniä ja näin ns. Kuulemisoikeus kaventuu huomattavasti lain hengestä. Tämä on yleistä kaikkialla kuntakentässä
.Laaja kuuleminen aiheuttaa työtä ja sithän kaikki haluaa välttää.
Vastassa on sitten tämä asian toinen puoli eli päätökset tulevat esille kuin puskista tai kukaan ei kommentoi keskeneräistä asiaa. Nimenomaan kehitysvaiheessa oleva asia tarvitsee mielipiteitä, jotta sen onnistuminen olisi hyvä. Salailu tuo sitten huhupuheita ja väärää vihjailua ja voi suorastaan tehdä kunnan sisäisen imagon vastenmieliseksi. Tällä ei vihjata mihinkään kuntaan, vaan esimerkkejä on kaikkialla.