Yhteistyö ja luottamus avaimina Äänekosken parempaan johtamiseen

Kunnan johtaminen on paljon muutakin kuin talouslukuja ja budjettipäätöksiä. Se on ennen kaikkea ihmisten välistä yhteistyötä, jossa luottamushenkilöt ja viranhaltijat kantavat vastuuta yhdessä kuntalaisten parhaaksi.

Näin kertoo tuore väitöstutkimus Turun yliopistossa, jossa Jenni Sipilä tarkasteli viranhaltijoiden näkökulmaa kuntien päätteentekoon osallistumisessa. Tulokset ovat selkeitä: roolirajat hämärtyvät, arvostus jää vähäiseksi ja vuoropuhelun laatu kärsii, mikä heikentää sekä työhyvinvointia että päätösten laatua. Sipilän tutkimus nostaa keskeisiksi kehityskohteiksi strategian selkeyden, luottamushenkilöiden perehdytyksen, tunnekulttuurin vahvistamisen ja viranhaltijoiden työrauhan turvaamisen.

Äänekoskella olemme myös nähneet, miten autoritäärinen johtaminen voi johtaa kriiseihin ja murentaa yhteistyötä. Konkreettisena esimerkkinä toimii viimeaikaiset uutisoinnit Äänekosken kaupunginjohtajan tilanteesta. Tämä muistuttaa meitä päättäjiä siitä, kuinka tärkeää on säilyttää avoimuus, kunnioitus ja dialogi johtamisessa kaikilla sektoreilla.

Tällaisessa tilanteessa Erätauko‑dialogimenetelmä voisi yhtenä vaihtoehtona tarjota arvokkaan työkalun. Erätauko on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun formaatti, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset keskustelevat tasavertaisesti ja luottamusta vahvistaen. Menetelmä mahdollistaa syvällisen ymmärryksen syntymisen ja uutta ajattelua, ilman että keskusteluun liitetään päätöksentekoa tai konsensuksen hakemista.

Jenni Sipilän tutkimuksen suositukset ja Erätauko-menetelmä nivoutuvat yhteen hyvin: kun selkiytämme rooleja, vahvistamme strategista valmistelua ja luomme tilaa aitoon vuoropuheluun, luomme kestävämpiä johtamiskäytäntöjä ja vahvempaa yhteishenkeä.

On tärkeää muistaa myös luottamushenkilöiden oma jaksaminen. Politiikka on useimmille vapaaehtoistyötä, jossa vastuu on suuri ja paineet kovia.  Uusien osallistavien menetelmien, kuten Erätaukokeskustelujen, käyttöönotto voisi tarjota välineitä avoimempaan ja rakentavampaan vuoropuheluun. Kun pysähdymme kuuntelemaan ja kohtaamaan toisiamme, syntyy tilaa ymmärrykselle ja yhteistyölle.

Tällaisessa ilmapiirissä myös päätöksenteko on laadukkaampaa, viranhaltijoiden ja päättäjien jaksaminen parempaa ja kuntalaisten etu toteutuu entistä vahvemmin.

Äänekosken tulevaisuus rakentuu sen varaan, että pystymme toimimaan yhdessä, kuuntelemaan toisiamme ja kunnioittamaan roolejamme. Kun vahvistamme luottamusta ja arvostusta sekä vältämme autoritäärisen johtamisen karikot, voimme turvata niin viranhaltijoiden kuin päättäjienkin työhyvinvoinnin. Lopulta suurin hyötyjä on kuntalainen, joka odottaa päätöksenteolta vastuullisuutta, avoimuutta ja inhimillisyyttä.

Vanhustenhuollossa inhimillisyys ensin – mutta kustannusten syyt on selvitettävä

Keski-Suomen hyvinvointialueella eletään syksyn aikana tiukan tutkinnan aikaa ja samalla myös ratkaisevia hetkiä vanhustenhuollon tulevaisuuden kannalta. On selvää, että palvelurakenteen uudistus on välttämätön, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti ja palvelujen tarve lisääntyy. Keskusteluissa nousevat usein esille pelkästään eurot ja säästöt, mutta liian harvoin muistamme, että lopulta kyse on ihmisten elämästä.

Jokaisella ikäihmisellä on oikeus turvalliseen arkeen, arvokkaaseen vanhuuteen ja siihen, että palvelut ovat saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuoltoa ei voi rakentaa pelkästään taulukkolaskelmien pohjalta, vaan sen ytimenä täytyy olla inhimillisyys. Liian monen kohdalla arki ratkeaa sillä, löytyykö apu ajoissa vai jääkö ihminen yksin.

Samalla on kuitenkin katsottava faktoja silmiin: Keski-Suomen hyvinvointialue elää talousahdingossa ja sen sosiaalipalvelujen kustannukset ovat maan keskiarvoa korkeammat. Tämä on herättänyt paljon kysymyksiä, eikä niitä voi sivuuttaa. Miksi kustannustaso on korkea? Johtuuko se palvelurakenteesta, toimintatavoista, hallinnon kankeudesta vai resurssien väärästä kohdentamisesta? Ilman avointa selvitystä ei löydy kestäviä ratkaisuja.

Pelkkä lisärahoitus ei riitä. Hema-instituutin sanoin: ”Terveydenhuolto ei tarvitse lisää rahaa, vaan parempaa johtamista.” Tämä pätee yhä. Tarvitsemme tiedolla johtamista ja johdonmukaista päätöksentekoa, jossa palveluketjut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta eikä hallinnollisten siilojen ehdoilla. Modernit palveluasunnot, kotihoidon vahvistaminen, esteettömät tilat ja teknologian hyödyntäminen voivat tuoda sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä.

Jotta vanhustenhuollon uudistus onnistuu, se vaatii rohkeutta asettaa ikäihmisten tarpeet kaiken lähtökohdaksi ja samalla selvittää juurisyyt korkeisiin kustannuksiin. Vain näin voimme turvata ikäihmisille arvokkaan vanhuuden – ja rakentaa hyvinvointialueen, joka on sekä inhimillinen että taloudellisesti kestävä. Ennen hyvinvointialuueelle muutosta kunnissa oli hyviä ja toimintamalleja joten niiden kustannukset on selvitettävä ja ottaa käyttöön parhaat mallit. Kaikessa ”mopoa” ei tarvitse keksiä uudestaan.

Leila Lindell

maakuntaneuvos

aluevaltuuston jäsen (kesk.)