Keskustan valtuustoryhmän puheenvuori tilinpäätöskokous 14.6.2021

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat

Äänekosken kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös ja talouden toteuma on olosuhteet huomioiden toteutunut oletettua paremmaksi.

Kun huomioidaan koronan mukanaan tuomat haasteet voi tulosta pitää jopa hyvänä. Oli erittäin tärkeää, että valtuusto kesällä 20 reagoi ja päivitti talousarviosuunnitelman investointisosuuden koronan aiheuttaman epävarmuustilanteen johdosta ja toimi siten ennakoiden.

Se, että Äänekoski sai valtionosuuksia 20% enemmän kuin edellisenä vuonna voi aikaansaada harhaanjohtavan mielikuvan kaupungin taloudentilasta. Talous on hyvässä kunnossa, mutta ilman valtion maksamia koronalisiä tilinpäätöksen luvut olisi olleet karua luettavaa.

Vuoden 2020 aikana valtuustolla oli siten isoja ratkaisuja päätettävänä. Äänekoski on investoinut rohkeasti ja satsannut tulevaisuuden tekemiseen.

Positiivinen asia oli myös, että verotulot kasvoivat 1,7% ja vuosikate muodostui 129%:ksi poistojen suhteen ja tulos ylijäämäiseksi 2,4 milj eurolla

Tilinpäätöstä tarkastellessa ja tulevaa suunnitellessa on hyvä muistaa myös koko kunnan alueen tasapainoinen kehittäminen. On tärkeää pitää koko kunta; Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken vireät kylät elinvoimaisina – unohtamatta Äänekosken keskustaajamaa. Yhteistyö järjestöjen ja kyläyhdistysten välillä on voimavara ja sitä kannattaa hyödyntää.

Kuntoon laitettaviakin asioita jää mm. strategian päivittäminen, erilaisten ohjeistusten kuten esimerkiski eettisten ohjeiden, rahoitus- ja sijoituspolitiikka laatiminen ja hyväksyminen. Myös itsearviointien aktiivinen käyttöönotto ja aito tiedolla johtaminen on syytä olla keskiössä.

Arvoisa puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhmä kantaa edelleen huolta investointien korkeasta tasosta suhteessa kaupungin tuotto puoleen. Tarpeet tulevien vuosien investoinneille on merkittäviä. Investointien budjetointiprosessia on syytä kehittää sellaiseksi, että ne saadaan toteutettua kustannustehokkaasti ja kaupungin talouden kantokyky huomioiden.

Erityisen tärkeää on myös Keskustaryhmän mielestä talousasioiden suunnittelussa on kehittää pitemmän aikavälin suunnittelua investointien osalta koko konsernin tasolla. Myös osallistuva budjetointi on kannatettavaa ottaa aidosti käyttöön.

Keskustan ryhmä haluaa antaa erityiskiitokset etenkin terveydenhuollon ja arjen tuen henkilöstölle korona-ajan hoivan ja asioiden hoidon eteen tekemästänne erittäin ansiokkaasta työstä. Perustason arjen sankarit ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen.

Kiitokset myös ylilääkäri Keijo Lukkariselle ja hänen lääkärikollegoilleen siitä hyvästä työstä tänä kriisi aikana jota olette tehneet.

Kaupunkiorganisaatio teki valtava digiloikan vuoden 2020 toiminnassaan. Etätyöskentely ja teamsit otettiin vauhdilla käyttöön ja koko organisaatio olisi siinä mukana. Erityiskiitos Ruuskan Tuulalle siitä sinnikkyydestä ja palvelusta jotka olet meille valtuutetuille antanut tänä aikana.

Myös opetushenkilöstö ansaitsee kiitokset. Jouduitte uuteen tilanteeseen ja teitte digiloikan opetuksen toteutuksessa, siitä erityiskiitos

Haluamme kiittää myös kaupunginjohtajaa siitä napakasta otteesta jolla johdit kuntaa kriisi aikana sekä kaikkia virkamiehiä ja työntekijöitä työstänne ja toivottaa rentouttavaa kesälomaa ja työniloa tulevalle syksylle.

Kuntapäättäjien tehtäväkenttään ja ennen kaikkea toimintakulttuuriin on toivottavasti tulossa muutos. Päätöksiä ei pitäisi tehdä peruutuspeiliin katsomalla, jarrua painamalla saatikka riitelyllä, vaan eteenpäin katsovalla, kehittävällä ja visionäärisellä otteella.

Tarvitaan ajattelutavan muutosta, yhteistyökykyä ja johtajuutta. Seuraavan neljän vuoden aikana kuntakentässä erottuvat jyvät akanoista. Ja se menestys – se lähtee meistä itsestämme.

Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että tarkka ja kestävä taloudenpito ja tulokselliset hyvinvointia lisäävät toimet jatkuvat tulevaisuudessakin. koronakriisin ajasta huolimatta. Olemme valmiit hyväksymään tilinpäätöksen. Hyvää kesää.

 

Leila Lindell

Yksinasuvat huomioitava päätöksenteossa.

Suomessa on yli miljoona yhden hengen taloutta. Viimeisten 15 vuoden aikana yksinasumisesta on tullut yleinen asumismuoto. Yksinasumisen yleistyminen liittyy suureen yhteiskunnalliseen muutokseen, jonka muita näkyviä merkkejä ovat syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen.
Valtaosa suomalaisista asuu jossain vaiheessa yksin. Elinkaaressa yksinasuminen painottuu aikuisiän alku- ja loppupäähän. Yksinasuminen on kuitenkin lisääntynyt erityisesti nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmässä. Vuonna 2030 Suomessa on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta.
Sipilän hallituksen kirjaus yksinelävien tilanteen selvittämisestä oli tärkeää. Tehdyn raportin ” Yksin osana elinkaarta (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 66/201)” yksi johtopäätös on, että on varsin vaikeaa osoittaa yksittäisiä politiikkaratkaisuja silloin, kun yksinasumiseen yhdistyy hyvin monisyisiä, sosiaaliseen syrjäytymiseen, terveydentilaan ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Korona-viruksen mukanaan tuomat rajoitteet ovat lisänneet yksinäisten ja yksin elävien ahdinkoa ja syrjäytymistä entisestään.
Nyt on oikea aika tunnistaa yksinasuvien erityispiirteet palvelujärjestelmässä, sillä sote-uudistuksen myötä esimerkiksi matalan kynnyksen palveluihin ja palveluintegraatioon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös sosiaaliturvan uudistusta tehdessä tulee ottaa huomioon tekijät, jotka antavat uusia mahdollisuuksia palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiselle.
Erityinen huomio tulee kiinnittää eläkeläisten ostovoiman turvaamiseen sosiaaliturvaa uudistettaessa. Eläkkeiden määrä ei enää riitä kattamaan kohonneita elinkustannuksia mm. lääkkeiden ja asumiskustannusten osalta.