Elokuun alusta voimaan on tullut kaksi perheiden kannalta tärkeää uudistusta. Varhaiskasvatusmaksujen alennus sekä oppivelvollisuuden pidennys vähentävät perheiden menoja. Muutokset ovat tarpeen, sillä lapsilisät eivät ole olleet indeksitarkistuksen piirissä kuin parina vuonna, ja lapsilisän reaaliarvo oli 1990-luvulla vain noin 30 euroa nykyistä korkeampi.
Elokuun alusta lähtien Suomessa noin 20 000 perhettä pääsee maksuttoman kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin, kun vanhempien tulorajoja nostetaan. Pieni- ja keskituloiset perheet tulevat saamaan eniten helpotusta, mutta myös enemmän ansaitsevien ja monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja lasketaan.
Uudistuksen myötä perheillä on mahdollisuus säästää yli 2000 euroa vuodessa. Nuo eurot helpottavat varmasti monen perheen elämää.
Suomen hallitus, jossa Keskusta on mukana, on tarttunut erittäin tärkeään asiaan, eikä yhtään liian aikaisin. Perheiden tukeminen ja kannustaminen lapsiin liittyvissä asioissa tuo uskoa tulevaisuuteen ja antaa kaivattua taloudellista tukea perheiden arkeen.
Syntyvyys on painunut sotavuosien tasolle. Yhteiskunnan positiivinen asenne perhepolitiikassa voi edesauttaa myös syntyvyyden nousua, mutta lisäksi tarvitaan myös joustoja työelämän, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
On tärkeää, että yhdenkään lapsen varhaiskasvatukseen pääseminen ei jää enää kiinni rahasta. Kuitenkin jokainen lapsi, vanhempi ja perhe on erilainen ja se on huomioitava edelleen. Uudistuksista huolimatta perheiden valinnanvapaus lapsiensa hoitomuodon valinnassa tulee säilyttää.
Kun vuonna 2009 aloitin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana, keskussairaalan toimitilojen kunnon tilanne alkoi valjeta hyvin nopeasti. 1950 -luvulla valmistunut sairaalamme oli laajentunut jokaisella vuosikymmenellä yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Remontteihin oli käytetty kymmeniä miljoonia euroja vuosittain ja kun yksi paikka saatiin remontoitua, seuraava tila huusi jo korjauksen tarvetta. Henkilökunta kärsi (osittain) sisäilmaongelmista, AVI ja Työterveyslaitos olivat kimpussamme. Meille päättäjille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin toimia ja todeta, että vanha sairaalamme oli tullut tiensä päähän. Sairaalan korjaaminen tämän ajan vaatimusten mukaiseksi oli osoittautunut mahdottomaksi ja myös erittäin kalliiksi, kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen.
Asiat alkoivatkin edetä hyvin sutjakkaasti. Työterveyslaitoksen julkistaman raportin jälkeen KSSHP:n silloinen johtaja Jouko Isolauri totesi rohkeasti, mitäpä jos Jyväskylään rakennettaisiin kokonaan uusi sairaala. Lukuisten kokousten, neuvottelujen, selvitysten, paksujen ja useita kiloja painavien selvityspinojen ja erilaisten tilaisuuksien jälkeen KSSHP:n valtuusto lopulta päätti v 2014, kuntiensa virkamiesjohdon tuella, että Kukkumäkeen rakennetaan uusi sairaala. Tämä oli suuri voimannäyttö keskisuomalaisten kyvystä katsoa eteenpäin ja satsata yhteiseen tulevaisuuteen.
Ja tässä sitä nyt ollaan. Keski-Suomen Sairaala Nova valmistui koronan kurittamasta vuodesta huolimatta, kutakuinkin aikataulussaan. Potilaat siirretiin Novaan tammikuun puolivälin jälkeen ja henkilökunnalle alkoi uuden opettelu, uusissa tiloissa.
Yksi asia mikä ei muuttunut Sairaala Novaan siirryttäessä olivat potilaat. He tarvitsevat edelleen korkeatasoista hoitoa, lämpimiä kohtaamisen hetkiä ja kuulluksi tulemista.
Kuten kaikki tiedämme, lääketiede ja siihen kiinteästi liittyvät lääkinnälliset laitteet ja teknologia kehittyvät huimaa vauhtia. Me Keski-Suomessa emme ole jääneet tässä kehityksessä jälkijunaan. Sairaala Novassa monet asiat ovat huippuluokkaa. Tämä pätee mm. diagnostisiin laitteisiin, leikkaussaleissa olevaan uusimpaan tekniikkaan ja tehohoidon yksikköön. Nämä ja moni muu uusia asia yhdistettynä ennen kaikkea meidän huippuammattilaisiimme eri sektoreilla, takaavat sen, että me keskisuomalaiset voimme luottaa siihen, että olemme nyt ja tulevaisuudessa hyvissä käsissä.
Ja kunhan vielä muistamme Ken Blanchardin viisaat sanat: kukaan meistä ei ole niin fiksu, kuin me kaikki yhdessä. Yhteistyö on kaiken tekemisen ja työyhteisössä koetun hyvinvoinnin kulmakivi. Mitä paremmin osaamme tehdä yhteistyötä, sitä paremmin voimme itse ja sitä paremmin voi organisaatiomme. Siksi yhteistyö on työyhteisöissä yksi tärkeimmistä taidoista ja sitä taitoa meidän kaikkien kannattaa harjoitella.
Kiitokset koko sairaanhoitopiirimme ammattitaitoiselle ja osaavalle henkilöstölle kuluneesta haasteellisesta vuodesta.
Leila Lindell
KSSHP:n hallituksen puheenjohtaja
