Tosiasioilla on väliä 

Tietojen oikaisua poliittisessa toimintaympäristössä, toisen puolueen puolesta, pidetään propagandana, kirjoittaa uuninpankopoika Saku Tuominen Apu lehdessä osuvasti.

Hyvä esimerkki tästä voitiin todeta tiistain 4.1 2022 YLE:n aluevaalitentissä. Tentissä eräs puoluejohtaja esitti väitteen, jonka mukaan Pohjois-Karjalassa toimivan Siun soten henkilöstöstä 25 prosenttia työskentelee hallinnossa. Oikea luku on kuitenkin 2 prosenttia, kuten Siun sote oikaisee.

Tähän voisin kommentoida, että tietojen oikaisua pidetään liian usein vastakkain asetteluna tai selittelynä. Vaikka sitä tehdään tiedolla johtaen.  Kaikki tieto, kun ei joko miellytä tai sitten ei vastaa motiiveihin. Siksi faktojen tarkistaminen on tärkeää. Tosiasioilla on väliä.

Disinformaatio tarkoituksella harhaanjohtava tieto ei rakenna luottamusta. Se ei myöskään vahvista hyvää ja avointa keskustelukulttuuria. Se ei tuo yhteiskuntaan tai työelämään ylipäätään mitään hyvää.

Myös misinformaatio eli tahallisesti tai tahattomasti levitetty väärä tai virheellinen  informaatio voi olla yhtä tuhoisaa ja siksi joutuu usein oikein tosissaan miettimään, kummasta oikeasti on kyse. Tahattomuudesta vai tahallisuudesta. Motiivit kun ovat aina mielenkiintoisia. Samoin keinot. Onko tarkoitus rakentaa vai rikkoa.

Tästä syystä tosiasioilla on väliä, vaikka niiden korjaaminen ei aina koskaan saavuta kaikkia, keitä virheellinen tieto saavutti. Siksi virheellinen tieto on välttämätöntä korjata ja johtaa oikealla tiedolla.

Aluevaaleihin liittyvien tietojen osalta, jos jokin taho näkee hallinnon paisuttamista, niin ehkä olisi syytä ottaa laskin käyttöön. Henkilöstön määrä ei kasva nykyisestä ja tällöin johtamistehtävistä vapautuu resursseja tekemään perustyöhön. Myös uutisiin nousseen palkkojen harmonisoinninkaan ei pitäisi olla kenellekään, joka tuntee työelämän lainsäädäntöä yllätys. Myöskään Ict-kustannusten kasvu ei ole yllätys kun nykyiset hajallaan olevat usean organisaation omat järjestelmät joudutaan yhteensopivuuden osalta tarkastelemaan ja eivätkä läheskään kaikki ohjelmat sovi yhteen.

Äänestäjien tulee saada täsmällistä tietoa asioista. Mutuun perustuvat lausahdukset saattavat olla kohtalokkaita. Tosiasioilla on väliä.

 

Leila Lindell

aluevaaliehdokas (kesk.)

Maakuntaneuvos, fysioterapeutti ( erikoislääkintävoimistelija), eläkeläinen

Miksi lähdin ehdokkaaksi aluevaaleihin?

Pyydän luottamustanne päästä työskentelemään ensimmäiseen Keski-Suomen aluevaltuustoon. Tiedämme hyvin, että alku on aina kaikessa tekemisessä hirveän tärkeää, sillä nyt luodaan linja vuosikymmeniksi.

Lähtökohdat uuden kehittämiselle ovat positiiviset. Keski-Suomi on tämän hetken tiedon mukaan saamassa hieman enemmän rahoitusta hyvinvointialueelle kuin se nykyisellään käyttää.

Keskisuomalaisena päättäjänä isoin maakunnallinen saavutukseni on ollut saada kehittää Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä potilas ensin ajattelulla merkittäväksi toimijaksi sairaanhoitopiirien keskuudessa sekä myös Sairaala Novan rakentaminen.

Sairaala Novan rakentaminen oli Keski-Suomelle päätös, joka turvasi muun muassa vaativan hoidon tulevaisuuden maakunnassamme. On myös muistettava, että vanhan sairaalan peruskorjaus olisi tullut maksamaan niin ikään merkittävästi, sillä laskelmien mukaan se oli kalliimpi vaihtoehto kuin uudisrakennus. Uudet nykyaikaiset ja turvalliset tilat ovat tilat ovat vetovoimatekijä henkilöstön saatavuuteen.

Koen, että minulla on osaamista ja taitoa kuunnella. Ennen kaikkea minulla on kykyä hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Olen koko työ- ja poliittisen urani aikana pyrkinyt ja päässyt korjaamaan ja kehittämään asioita. Olen tehnyt sitä työtä aikaisemmin mm. lääkintävoimistelijana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esimiehenä ja kuntoutuksen kehittäjänä sekä markkinoinnissa kuntoutuslaitoksessa sekä laatuasiantuntijana kuntayhtiössä. Koko laajan kentän haasteet ja tarpeet on minulle tuttuja. Kokemus on opettanut mikä toimii ja mikä ei. Virheistäkin on opittava.

Kunnallisella sektorilla olen toiminut puheenjohtajana Äänekoskella kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa. Maakunnallisella tasolla toimin pitkään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana. Näin kuntoutuksen ammattilaisena mikä onkaan tärkeämpää kuin kuntalaisten toimintakyky, terveys ja turvallisuus.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Tammikuun aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille päättäjät, joilla on tärkeitä asioita ratkaistavana. Ennen oli ennen, mutta nyt on nyt. Aluevaltuutettujen pitää uskaltaa ottaa opiksi menneistä virheistä ja rakentaa Keski-Suomen hyvinvointialueesta toimiva ja kaikkia tasapuolisesti palveleva. Aluevaltuuston pitää pystyä etsimään ratkaisuja yhdessä keskisuomalaisen väestön parhaaksi. Olen valmis tähän yhteistyöhön.

Ennakkoäänestys alkaa jo keskiviikkona 12.1.22. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Nämä ovat historialliset aluevaalit. Ensimmäistä kertaa pääsemme ottamaan kantaa siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa, pelastustoimea ja oppilashuoltoa toteutetaan.

On ratkaisevan tärkeää, mitä tulevan hyvinvointialueen valtuusto päättää. Avaan itselleni tärkeitä teemoja nettisivuillani blogeissani ja mielipidekirjoituksissa