Aluevaalit tulee – oletko hereillä?

Moni pohtii edelleen mistä näissä vaaleissa on oikein kyse ja mitä tavoitellaan.  Hyvinvointialueella tavoitellaan mm. tehokkaampaa ja taloudellisempaa sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestelmää. Uudet päättäjät linjaavat meitä kaikkia koskettavia asioita. Myös valtion ohjaus vahvistuu uudistuksen myötä, koska rahoitus tulee jatkossa valtion budjetista. Siksi on syytä kantaa huolta aidosti siitä, miten rahat saadaan riittämään kiihtyvän kustannusten nousun vallitessa.

Kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta palveluiden sijainti ja saatavuus on järjestettävä niin, että turvataan yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta. Hätätilanteessa kun jokainen minuutti on elintärkeä.

Raha ei saa olla ainoa mittari, vaan on kiinnitettävä huomiota toimien vaikuttavuuteen. Tietojärjestelmät tulevat osittain ratkaisemaan, kuinka hyvin ja taloudellisesti palvelutuotanto onnistuu. Niitten pitää kuitenkin olla sellaisia, että tiedolla johtaminen onnistuu ja niistä on hyötyä.

Mikäli haluamme turvata lähipalvelut kustannustehokkaasti, aluevaltuuston täytyy uskaltaa myös uudistaa palveluita. Tavoitteisiin päästään parhaiten hyvällä yhteistyöllä sekä hyödyntämällä digitalisaatiota ja monituottajamallia. Myös henkilöstön kehittämisideat on otettava tehokkaasti käyttöön.

Kolmas sektori, järjestöt ja yritykset sekä myös seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja nykyisiä toimivia malleja ei saa romuttaa. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen luovat parhaiten säästöjä ja hyvinvointia.

Rahat riittävät, jos uskalletaan kokeilla uusia tapoja järjestää palveluita maakunnallisesti, kuten esimerkiksi liikkuvat palvelut ja aina avoinna oleva etävastaanotto. Samalla ammattilaisilta säästyy aikaa palvella niitä, joille sähköinen asiointi ei sovellu.

Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta sekä taloudesta ja valtuutetuilla on mahdollisuus saada omia esityksiään vireille. On tärkeää, että valtuustossa on laaja ammatillinen ja alueellinen edustus.

Koronaviruspandemia on tehnyt kampanjoinnista haastavan ja tämä voi vaikuttaa arvaamattomalla tavalla siihen, kuinka äänestyspaikoille eri alueilla lähdetään. Jos vaalit epäonnistuvat sillä olisi vakavat seuraukset.

Alhainen äänestysaktiivisuus on huono asia niin demokratialle kuin hyvinvointialueille. Lähidemokratia, kuntalaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa toimintaan on nyt historiassa ensimmäisen kerran mahdollista suoralla aluevaalilla.

Nyt kannattaa olla hereillä!

Leila Lindell

aluevaaliehdokas (kesk)

Äänekoski

Kuinka käy kuntien tukipalveluille

Erittäin tärkeän pohdinnan paikan hyvinvointialueen uuden hallinnon rajapinnoille asettaa miten tukipalvelut järjestetään. Aiemmin sekä kunta- että sote-asiakkaille palveluja tuottaneiden tukipalveluiden henkilöstön kohtalona on työnantajatahon eriyttäminen toteutuneen työpanoksen suhteessa. Osa henkilöstöstä siirtyy tällöin hyvinvointialueen palvelukseen ja osa jää kuntiin.

Osa kunnista on tätä asiaa jo ennakoineet: esimerkiksi Äänekoskella on ruokahuollon keittiöt eriytetty siten että toimintojen jakautuminen mahdollistuu. Samoin on toimittu Jyväskylässä, jossa liikelaitos Kylän Kattaus tuottaa palvelut kunnalle ja sairaanhoitopiirille.

Isossa osassa Keski-Suomen kuntia tukipalveluiden organisointi tulevaisuudessa aiheuttaa pohdittavaa – etenkin pienille kunnille. Jos ennestään pienillä resursseilla toimivat yksiköt joudutaan pilkkomaan sote-sektorille työskentelevän henkilöstön siirtyessä hyvinvointialueiden palvelukseen tämä aiheuttaa ongelmia ja tarvetta uudelleen tarkasteluun.

Kunnan oma konserniyhtiö?

Eräs vaihtoehto on yhtiöittää kunnan palvelutuotanto ja hankintakilpailutuksen kautta myydä palveluita hyvinvointialueelle. Hallituksen esitys tukipalveluiden osalta antaa tähän ratkaisuun jatkoaikaa v. 2023 loppuun asti. Pienen kuntayhtiön menestyminen kilpailutuksessa on tässä ratkaisussa suurin riski.

Maakunnallinen inhouse yhtiö?

Varteenotettava vaihtoehto olisi kuntien palvelutuotannon yhtiöittäminen maakunnalliseksi inhouse yhtiöksi siten että siinä olisi mukana maakunnan kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.

Kunnat voisivat siirtää yhteiseen yhtiöön yhdessä sopimansa tukipalvelut. Jo nykyisellään Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaatioista ja kunnista osa on jo tällaisen maakuntaa laajemman inhouse yhtiön osakkaana, josta esimerkkinä Sakupe Oy pesulapalveluiden osalta ja Monentra Oy taloushallinnon osalta.

Kunnat ja hyvinvointialue voisivat tällöin ostaa tarvitsemansa palvelut ko. yhtiöltä inhouse periaatteen mukaisesti. Ratkaisu helpottaisi pienten kuntien henkilöstön käyttöä, loma- ja sijaisjärjestelyjä ja toisi leveämmät hartiat kuntien pienille yksiköille. Ratkaisu turvaisi myös paikallisten työpaikkojen säilymisen ja olisi siksi kannatettava.

Tarvitaan yhteistä tahtotilaa

Hyvinvointialueiden valtuustoilla ja kunnilla on kiire ratkaista tämä asia. Kuntien ylimpien johtojen onkin syytä käynnistää pikaisesti tämän asian pohdinta ja viedä asiaa vauhdilla eteenpäin. Nyt tarvitaan yhteistä tahtotilaa asiaan ja hyvää yhteistyötä ja luottamusta kuntien kesken.

 

Leila Lindell

Maakuntaneuvos

Aluevaaliehdokas (kesk.)