Kuinka käy kuntien tukipalveluille
Erittäin tärkeän pohdinnan paikan hyvinvointialueen uuden hallinnon rajapinnoille asettaa miten tukipalvelut järjestetään. Aiemmin sekä kunta- että sote-asiakkaille palveluja tuottaneiden tukipalveluiden henkilöstön kohtalona on työnantajatahon eriyttäminen toteutuneen työpanoksen suhteessa. Osa henkilöstöstä siirtyy tällöin hyvinvointialueen palvelukseen ja osa jää kuntiin.
Osa kunnista on tätä asiaa jo ennakoineet: esimerkiksi Äänekoskella on ruokahuollon keittiöt eriytetty siten että toimintojen jakautuminen mahdollistuu. Samoin on toimittu Jyväskylässä, jossa liikelaitos Kylän Kattaus tuottaa palvelut kunnalle ja sairaanhoitopiirille.
Isossa osassa Keski-Suomen kuntia tukipalveluiden organisointi tulevaisuudessa aiheuttaa pohdittavaa – etenkin pienille kunnille. Jos ennestään pienillä resursseilla toimivat yksiköt joudutaan pilkkomaan sote-sektorille työskentelevän henkilöstön siirtyessä hyvinvointialueiden palvelukseen tämä aiheuttaa ongelmia ja tarvetta uudelleen tarkasteluun.
Kunnan oma konserniyhtiö?
Eräs vaihtoehto on yhtiöittää kunnan palvelutuotanto ja hankintakilpailutuksen kautta myydä palveluita hyvinvointialueelle. Hallituksen esitys tukipalveluiden osalta antaa tähän ratkaisuun jatkoaikaa v. 2023 loppuun asti. Pienen kuntayhtiön menestyminen kilpailutuksessa on tässä ratkaisussa suurin riski.
Maakunnallinen inhouse yhtiö?
Varteenotettava vaihtoehto olisi kuntien palvelutuotannon yhtiöittäminen maakunnalliseksi inhouse yhtiöksi siten että siinä olisi mukana maakunnan kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.
Kunnat voisivat siirtää yhteiseen yhtiöön yhdessä sopimansa tukipalvelut. Jo nykyisellään Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaatioista ja kunnista osa on jo tällaisen maakuntaa laajemman inhouse yhtiön osakkaana, josta esimerkkinä Sakupe Oy pesulapalveluiden osalta ja Monentra Oy taloushallinnon osalta.
Kunnat ja hyvinvointialue voisivat tällöin ostaa tarvitsemansa palvelut ko. yhtiöltä inhouse periaatteen mukaisesti. Ratkaisu helpottaisi pienten kuntien henkilöstön käyttöä, loma- ja sijaisjärjestelyjä ja toisi leveämmät hartiat kuntien pienille yksiköille. Ratkaisu turvaisi myös paikallisten työpaikkojen säilymisen ja olisi siksi kannatettava.
Tarvitaan yhteistä tahtotilaa
Hyvinvointialueiden valtuustoilla ja kunnilla on kiire ratkaista tämä asia. Kuntien ylimpien johtojen onkin syytä käynnistää pikaisesti tämän asian pohdinta ja viedä asiaa vauhdilla eteenpäin. Nyt tarvitaan yhteistä tahtotilaa asiaan ja hyvää yhteistyötä ja luottamusta kuntien kesken.
Leila Lindell
Maakuntaneuvos
Aluevaaliehdokas (kesk.)
