Viime vuonna astui voimaan uusi asiakasmaksulaki, joka yhtenäistää hoivamaksuja. Tästä huolimatta ikäihmisille syntyy ikävä loukku nykylainsäädännön ja asiakasmaksulain epäkohtien myötä.
Loukku syntyy metsäomistuksista. Hoivamaksua tai asumistukea laskettaessa ei oteta huomioon sitä, onko metsänomistuksesta oikeasti syntynyt ikäihmiselle tuloa. Maksua määrättäessä käytetään verohallinnon vuosittain eri kuntien alueelle vahvistamaa metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa. Tässä laskennallisessa tuotossa on aikamoisia vaihteluita Sodankylän 11,37 eurosta Kärkölän 189,92 euroa hehtaarilta.
Tällöin syntyy laskennallisia lisätuloja nostamaan hoivamaksua. Esimerkiksi taimikon omistamisesta syntyykin laskennallista tuloa, joka nostaa hoivamaksua. Epäkohta on jäänyt ilmeisesti muinaisesta metsäverotuksesta, jolloin metsänomistajia verotettiin pinta-alan mukaan.
Metsäomaisuus taas puolestaan saadaan, kun metsätalouden tulo kerrotaan 10:llä Kelan tietojen mukaan.
Tämän lisäksi hoivamaksuihin ja eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat muut omaisuustulot.
Kysyä voi onko tämä epäkohta lainsäädännössä oikein. Rangaistaanko ikäihmisiä metsäomistuksesta? Yhtiöiden osakkeita omistavien ei tarvitse kärsiä vastaavanlaisesta loukusta. Vaikutus asiakasmaksuun tulee vasta silloin kun osakkeenomistaja saa osinko- tai korkotuloa.
Lainsäädännön epäkohta on tiedossa ja siksi olisikin tärkeää, että siihen tehdään korjaus
Leila Lindell
maakuntaneuvos
Keskustan piirihallituksen jäsen
Satu Koskinen
Keskustan Keski-Suomen piirin vpj.
Äänekosken Keskustan vahva tahtotila on turvata lähipalvelut. Alueemme asukkailla on oikeus saada esim. lasten päivähoitopalvelut, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. On tärkeää, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalveluasema sekä vanhusten hoidon ja palveluasumisen yksikkö. Niiden palvelut voivat kuitenkin olla erilaisia riippuen alueiden ihmisten tarpeista.
Tulevaisuus on tuomassa mukanaan isoja muutoksia, kun Sote siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä lähipalveluiden saavutettavuus tulee olemaan vahvasti tarkastelussa siltä osin mihin ratkaisuihin päädytään niin kunnissa kuin hyvinvointialueella.
Lähipalvelut ovat hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja, sekä yhtäläisesti myös tarvittavilta osin yksityisen sektorin tuottamia palveluja, mutta myös kuntien vastuulle jääviä kaupungin järjestämiä mm. sivistys-, päivähoito- ja liikuntapalveluita. Näiden kaikkien asema lähipalveluina on tärkeää pitää vahvasti perusteltuna, kun halutaan että elämä kodin lähellä korostuu.
Ilmiöllä tulee olemaan vaikutuksia myös kuntien ja hyvinvointialueen päätöksiin ja trendeihin. Keskusta ei kannata rajua keskittämisen vimmaa. Lähellä ihmistä olevien palvelujen tai asumisen on oltava mieluummin ihmisen kokoista, kohtuullista.
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on kommentoinut hyvin ”Sanotaan, että koko Suomen pitävät lämpimänä Suomen Keskusta ja Golfvirta, niin suomalaisten suurkaupunkien ja maakuntakeskusten lähipalvelut tulee mullistamaan Keskusta ja etätyökulttuuri, molemmat monipaikkaisuuden kulmakiviä.”
Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Nykyinen palo- ja pelastusasemien verkosto säilytetään, jossa sopimuspalokuntien toiminta turvataan.
Oppilashuollon palvelut ovat koululla, toimien tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa. Perheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin ja ne toimivat yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.
Nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi käyttöön on otettava monipuolisesti uutta teknologiaa sekä lähellä olevia liikkuvia palveluja ja kotipalveluja. Esimerkkinä perheiden ja ikääntyneiden kotipalvelut.
Hienoa, että Keskustan eduskuntavaaliehdokas Jari Halttunen pitää näitä asioita erittäin tärkeinä myös valtakunnan päätöksentekoon. Tarvitsemme eduskuntaan kansaa edustamaan henkilön, joka tuntee alueen asukkaiden tarpeet ja huomioi lähipalveluiden tarpeellisuuden. Tehdään yhdessä töitä, että saamme Jarin eduskuntaan. Tehdään Jari ilmiöstä totta.
