Äänekosken perusopetuksen ryhmäkoot ovat viime vuosina kasvaneet ja samassa yhteydessä on opetusryhmiin integroitu erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Kouluilta on tullut huolestuneita yhteydenottoja tilanteesta niin oppilaiden kuin henkilöstön näkökulmasta. Opetustoimen sektorilla on kirjattu läheltä piti tilanteita ja myös väkivaltatilanteita. Tilanteiden hoidosta on ilmassa kysymyksiä siitä millaiset dokumentaatiot, kirjalliset ohjeet ja käsittelyprosessit kaupungilla on ja kuinka ne ovat henkilöstöllä ja esimiehillä käytössä. Myös käsittelyprosesseista on huolta ilmassa siitä, mitä asioista on kirjattu ja minkä verran niitä vuositasolla toteutuu ja kuinka niiden käsittely riittävän ajoissa ja samalla turvallinen ja hyvä oppimis- ja työympäristö varmistetaan
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tiettävästi 17 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvon ja oppimisen tuen vahvistamiseen. Rahoituksen avulla on tarkoitus pienentää tukea tarvitsevia ryhmiä kohdennetusti. Erityisen tärkeä pieni opetusryhmä on esimerkiksi niille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tuki auttaa myös muita oppilaita. Opettajalla pitää riittää aikaa myös muille kuin erityistä tukea tarvitseville
Valtionavustusta voi ministeriön mukaan hakea ensisijaisesti opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajiin. Avustus myönnetään koulukohtaisesti, mutta sitä voidaan käyttää myös alueen päiväkotien esiopetusryhmiin.
Tukea voi saada, jos koulun postinumeroalueella on maan keskiarvoa alempi koulutusaste tai korkeampi työttömyys, joten Äänekoskella on hyvät perusteet tuen saamiseen, mutta myös todelliset tarpeet ryhmien jakamiseen.
Olen huolissani ryhmäkokojen kasvamisesta ja samassa yhteydessä toteutettavasta erityisopetuksen intergraatiosta. Muutoksen huolellinen toteutus edellyttää riskien analysointi etukäteen sekä perusteelista muutosjohtamisen suunnitelmaa. Tärkeintä on, että huolenpitoa on huomennakin sekä oppilaista että henkilöstön jaksamisesta. Muutoksen on oltava hallittua, eikä se saa olla virran mukana elämistä. Iso koulu ja suuret opetusryhmät voivat olla vaarallinen yhdistelmä. On selkeästi tarpeen pysähtyä tunnistamaan tosiasioita ja tekemään uuden valtuustokauden alkaessa tarvittavia muutoksia opetustoimen linjauksiin ja strategiaan.
Leila Lindell
Keskustan kunnallisvaaliehdokas
Arvoisa pääministeri, hyvät juhlavieraat,
Minulla on ollut suuri kunnia saada tehdä töitä – tänne Kukkulan alueelle valmistuvan tulevaisuuden sairaalan eteen – yhdessä sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston sekä erilaisten päättäjien kanssa, unohtamatta tietenkään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoa ja henkilöstöä.
Se, että me olemme tänään tässä pisteessä ja voimme juhlia yhdessä uuden sairaalan peruskiven muurausta, on vaatinut lujaa uskoa, periksi antamattomuutta ja vahvaa halua monelta eri toimijalta. Se on vaatinut meiltä kaikilta mukana olleilta tuntitolkulla työtä, pitkiä kokouksia, satoja selvityksiä ja kilokaupalla tutustumista erilaisiin materiaaleihin. Matkan varrella myös monia johtavia viranhaltijoita on vaihtunut uusiin, mutta sama into ja tekemisen meininki on säilynyt.
Ensimmäinen askel kohti uutta sairaalaa tehtiin nykyisten tilojen kuntokartoituksen jälkeen vuonna 2011. Kuntokartoituksessa selviteltiin perusteellisesti nykyisten tilojen kunto ja se, millä tavoin nykyisissä tiloissa olisi mahdollista toteuttaa tehokasta hoitoa – potilaiden parhaaksi ja miten monella eri vuosikymmenellä rakennetut sairaala-alueen eri rakennukset pystyttäisiin muuntamaan logistisilta ratkaisuiltaan toimiviksi. Punnittavaksi jäi korjataanko vanhaa vai rakennetaanko uutta.
Tarkkojen selvitysten ja pitkien pohdintojen jälkeen keskisuomalaiset päättäjät tekivät rohkean ja varmasti tulevaisuudessa kaikkia keskisuomalaisia hyödyttävän ratkaisun.
Me keskisuomalaiset päätimme yhdessä, että me rakennamme sairaalan henkilökunnalle terveen työympäristön ja alueen asukkaille nykypäivän vaatimuksia vastaava sairaalan, johon siirtyy kaikki nykyisen sairaalan toiminnot. Ratkaisu on historiallinen, sillä tällaiseen ratkaisuun ei ole missään muualla Suomessa päädytty. Toki muuallakin rakennetaan, mutta vain osia sairaaloista.
Toinen paljon aikaa ja harkintaa vaativa asia oli, kun mietittiin mihin uusi sairaala rakennetaan. Vaihtoehtoja oli useita. Lukuisten selvitysten jälkeen päädyttiin Kukkula vaihtoehtoon. Nyt tänään meillä kaikilla on mahdollisuus seistä sen tontin laidalla, joka valittiin uuden sairaalan rakennuspaikaksi. Jotta asia ei olisi ollut näin yksinkertaista, tonttipäätöksen jälkeen alkoivat neuvottelut maanomistajien kanssa. Uuden sairaalarakennuksen alta oli lunastettava 8 eri tonttia. Tästäkin selvittiin.
Päällimmäisenä näiden valmisteluvuosien aikana on ollut ilo huomata, että Suomen 100 –vuotisen juhlavuoden teeman mukaisesti me olemme täällä Keski-Suomessa tehneet ja tulemme tekemään tästä eteenkinpäin näitä asioita YHDESSÄ. Tahtotilamme on ollut monessa asiassa kunnianhimoinen – joten sopisikohan meihin keskisuomalaisiin päättäjiin Steve Jobsin lausahdus ” Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailma vielä tekevät sen”.
Aika näyttää millä tavoin ja mitä uusi sairaalamme ja Kukkulan alueelle rakennettava Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä pystyy yhdessä korkeatasoisten tutkimusten ja innovaatioiden avulla tekemään. Me keskisuomalaiset uskomme, että terveydenhuollossa on paljon asioita, joilla maailmaa voidaan muuttaa ja me haluamme yhdessä olla mukana tässä muutoksessa.
Vielä kerran. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana kanssani jakamassa ja tekemässä tätä matkaa kohti tulevaisuuden sairaalaa – tästä on hyvä jatkaa yhdessä!
Leila Lindell
hallituksen puheenjohtaja
Uuden sairaalan, Keski-Suomen Sairaala Novan peruskiven muuraustilaisuus 1.2.2017. (Facebook-video)
