Keskustelu julkisista palveluista keskittyy usein rahaan ja resursseihin. Onko työntekijöitä tarpeeksi, riittävätkö eurot? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta joskus suurin este toimiville palveluille onkin syvemmällä – toimintakulttuurissa.
Tampereen yliopiston dosentti Sirpa Syvänen kuvaa väitöskirjassaan Organisatorinen tehottomuus ja sen dynamiikka julkisissa työyhteisöissä (2004) ilmiötä nimeltä 11P-oireyhtymä. Siinä tehottomuus kumpuaa erityisesti puuttumattomuudesta – kun ristiriitoihin, epäasialliseen käytökseen, heikkoon työpanokseen tai palvelujen laatuongelmiin ei reagoida. Tämän rinnalla esiintyvät muun muassa palautteettomuus, piittaamattomuus, päättämättömyys ja paneutumattomuus.
Nämä ongelmat eivät koske vain yksittäisiä työyhteisöjä, vaan voivat heijastua myös poliittiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Kun päätöksenteko on epäselvää tai epäkohdista vaietaan, syntyy kulttuuri, jossa kehitys pysähtyy ja palvelujen laatu kärsii – vaikka kuinka yritetään paikata rahalla.
Äänekoskella meidän on hyvä kysyä: onko meillä merkkejä 11P-oireyhtymästä? Uskalletaanko puuttua? Tunnistetaanko ongelmat vai lakaistaanko ne maton alle? Miten varmistamme, että sekä työntekijöiden ääni että myös asukkaiden kokemus otetaan tosissaan?
Ratkaisut löytyvät rohkeasta ja avoimesta johtamisesta. Tarvitsemme toimintakulttuuria, jossa ei pelätä palautetta ja jossa ongelmiin puututaan viivyttelemättä. Tarvitsemme myös politiikkaa, jossa päätöksiä uskalletaan tehdä yhteistyössä, ei valtapelinä.
Ja ennen kaikkea: meidän pitää nähdä, että hyvinvoiva työntekijä on paras tae vaikuttaville palveluille. Työhyvinvointi, toimivat rakenteet ja selkeä johtaminen eivät ole kuluja, vaan investointeja.
Meillä Äänekoskella on kaikki edellytykset kehittää palveluitamme kestävällä tavalla, kunhan katsomme rehellisesti myös kipupisteisiin. 11P-oireyhtymä ei ole kohtalo, vaan kutsu korjata suunta.
Viime vuosien aikana poliittinen keskusteluilmapiiri on muuttunut – ja valitettavasti suunta ei ole ollut hyvä. Yhä useampi päättäjä, viranhaltija ja kansalainen kohtaa työssään tai arjessaan vihapuhetta, uhkailua tai tahallista väärän tiedon levittämistä. Ilmapiiri, jossa toista ei enää kuunnella, ei tue kestävää päätöksentekoa – eikä se houkuttele uusia ihmisiä mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin.
Siksi jätin yhdessä muiden naisvaltuutettujen kanssa esille nostamasta asiasta valtuustoaloitteen, jolla haluamme edistää turvallista ja kunnioittavaa poliittista keskustelukulttuuria Äänekoskella. Mukana aloitteessa on valtuutettuja yli puoluerajojen, ja se kertoo siitä, että tämä on meidän kaikkien asia – ei yhden ryhmän tai henkilön huoli.
Aloitteessa esitämme, että Äänekoski antaa julkisen sitoumuksen rakentavan keskustelun puolesta. Kaupungin tulee ottaa käyttöön toimintaperiaatteet, joilla voidaan puuttua epäasialliseen viestintään ja suojella sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä häirinnältä. Lisäksi kaupungin viestinnän on oltava avointa ja faktoihin perustuvaa – sillä kuntalaisilla on oikeus oikeaan tietoon päätöksenteon perusteista.
”Yhteiskunta ei toimi ilman toisiaan kunnioittavaa keskustelua. Meidän on kyettävä olemaan eri mieltä ilman, että olemme vihollisia.”
– Barack Obama
Tämä työ liittyy suoraan vaaliteemoihini:
🌱 Osallistava päätöksenteko – Kuntalaisten äänen on kuuluttava, ja sen pitää olla turvallista.
🤝 Sosiaalinen tasa-arvo ja hyvinvointi – Jokaisen pitää voida osallistua ilman pelkoa.
🔒 Turvallisuus – Myös henkinen ja sosiaalinen turvallisuus ovat osa hyvinvoivaa kuntaa.
📣 Demokratia – Vahva demokratia perustuu kuuntelemiseen, kunnioitukseen ja yhteisiin pelisääntöihin.
Tulevalla valtuustokaudella tarvitaan rohkeita, tietoon perustuvia ja vastuullisia päätöksentekijöitä. Haluan olla rakentamassa Äänekoskea, jossa päätöksenteko on avointa, keskustelu kunnioittavaa ja osallistuminen aidosti mahdollista kaikille.
”Näytetään yhdessä, että politiikka voi olla sekä vaikuttavaa että inhimillistä.”
– Leila
