Tiistai 9.12 2025 oli musta ilta monille Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaille ja työntekijöille. Palveluverkkouudistus runnottiin läpi lukuisista muutosesityksistä huolimatta. Eniten sydämeeni ottaa ikäihmisten kohtalo niissä palveluasumisen yksiköissä, jotka suljetaan. Ihmiset siirretään pois omasta tutusta ympäristöstään – ja pahimmillaan erilleen omaisistaan.
Myös henkilöstön tilanne on karu: työpaikka voi siirtyä kymmenien tai jopa sadan kilometrin päähän tai päättyä kokonaan. Lisäksi moni määräaikainen työsuhde päättyy.
Asukkaita, kuntia ja järjestöjä kuultiin laajasti, mutta päätöksissä tämä ei juuri näkynyt. Monet kunnat tarjosivat ratkaisuja vuokriin ja toimitiloihin, monet luottamushenkilöt esittivät vaihtoehtoisia säästöjä, jotka olisivat tuoneet samat eurot mutta pienemmät haitat. Silti mikään ei muuttunut.
Kuultiin – mutta ei kuunneltu. Ja juuri siksi monella on nyt tunne näennäisosallistamisesta.
Samalla on kysyttävä: Miten hyvinvointialue pääsi tähän taloudellisesti kurjimpaan asemaan Suomessa? Liian pitkään olemme ajelehtineet ilman selkeää suuntaa. Päätöksiä ja toimintatapojen muutoksia on lykätty, ja poliittiset päättäjät – myös me – kannamme osamme vastuusta. Talouden annettiin valua kuukausi kuukaudelta heikommaksi, vaikka se oli selvästi nähtävissä.
Valtion arviointityöryhmän tulo alueelle oli kylmä suihku, mutta samalla välttämätön heräte. Se nosti esiin sen, mistä säästöt oikeasti syntyvät: prosesseista, toimintatavoista ja rakenteista – ei pelkästään palvelupisteitä sulkemalla. On täysin mahdollista tuottaa parempia palveluja pienemmin kustannuksin, jos toimintaa johdetaan fiksummin.
Merkkejä paremmasta on:
✔ Uuraisten esitystä sosiaalityön organisoinnista ei aikanaan kuultu – mutta nyt sama malli otetaan arviointityöryhmän suosituksesta käyttöön.
✔ Vanhusten palvelujen kokonaisuuden kehittämisestä on puhuttu vuosia – ja nyt hyvinvointialue pyytää kuntia mukaan asumisen kehittämistyöryhmään.
✔ Hoidon jatkuvuuden ja omalääkärimallin osalta vauhti vihdoin kiihtyy, vaikka samaan aikaan supistukset uhkaavat murentaa pohjaa.
Mutta siitä huolimatta:
Palveluverkon karsinnan toimeenpano on jo alkanut, ja nyt vastuu on meillä päättäjillä.
Meidän on varmistettava, että ihmisten palvelut turvataan – ajallaan, saavutettavasti ja inhimillisesti. Meidän on puututtava kaikkiin epäkohtiin nopeasti ja avoimesti.
Samalla on ohjattava organisaatiota suuntaan, jossa prosesseja ja rakenteita kehitetään, hallinnon kerroksia kevennetään ja toiminnan järkeistäminen tuottaa säästöjä – ilman että ihmisiä siirrellään kartalla tai palveluja heikennetään.
Tämä vaatii:
🤝 poliittista yhteistyötä yli rajojen,
🔍 aidosti tiedolla ohjattua valmistelua,
🧭 yhteisen suunnan sopimista jo ennen päätöksiä.
Vain näin kurssi saadaan korjattua ja palauttaa luottamus siihen, että asukkaita ei vain kuulla, vaan myös kuunnellaan.
Talousarvion käsittely alkaa tänä vuonna tilanteessa, jossa valtionosuusjärjestelmän uudistus kaatui. Sen piti tuoda kunnille ennakoitavuutta ja vakautta – mutta nyt epävarmuus jatkuu ja järjestelmän puutteet jäävät voimaan.
Tämä tarkoittaa Äänekoskelle kahta asiaa:
- Ratkaisut talouteemme eivät tule ulkopuolelta.
- Jokainen oma päätöksemme on arvioitava entistä tiukemmin talouden kantokyvyn näkökulmasta.
Juuri tässä valossa henkilöstörakenteen muutokset nousevat tänä vuonna erityiseen tarkasteluun.
Talousarvio sisältää useita uusia päällikkö- ja asiantuntijatason nimikkeitä. Me kaikki tiedämme, ettei kyse ole pelkästä teknisestä päivityksestä – kyse on pysyvistä menolisäyksistä. Silti valtuustolle ei ole esitetty euromääräistä arviota kustannuksista eikä perustelua siitä, mitä lisäarvoa muutokset tuottavat.
Tämä on ongelmallista erityisesti siksi, että samaan aikaan opetuksesta ja kasvatuksesta vähennetään 11 henkilötyövuotta.
Varhaiset koulutusvuodet ovat lapsen elämän tärkein investointi – pienet luokkakoot, riittävät opettajaresurssit ja varhainen tuki ehkäisevät vaikeuksia ja säästävät kustannuksia myöhemmin.
Keskustan linja on selkeä:
Kun talous on tiukka, panostukset suunnataan lapsiin, opetukseen ja arjen palveluihin – ei hallinnon paisuttamiseen.
Jos on valittava koordinaattori tai opettaja, lapsi tarvitsee opettajaa.
On myös muistettava, että työterveyden kustannukset nousevat ensi vuonna merkittävästi, ja tämä lisää henkilöstömenojen ulkoista painetta. Tätä ei pidä kasvattaa hallinnollisilla lisäyksillä ilman avointa kustannusarviota.
Samalla työllisyysalueella kustannusriskit ovat kasvussa. Jos palvelutarve nousee eikä henkilöstö riitä, työttömyys pitkittyy ja kunnan maksuosuudet kasvavat. Työllisyys ei ole kuluerä – se on säästö- ja investointikysymys.
Sisäisen valvonnan raportti korostaa, että kaupungin suurimmat haasteet liittyvät tiedon kulkuun ja seurannan riittävyyteen. Tästä syystä on välttämätöntä, että kaikki nimikemuutokset ja organisaatiomuutokset tuodaan jatkossa valtuustolle kustannuksineen ennen päätöksiä, ei niiden jälkeen.
Arvoisa valtuusto, talousarvio ei kuitenkaan ole vain menolista – se kertoo siitä, millaista Äänekoskea rakennamme. Siksi haluamme nostaa esiin myös ne hankkeet, jotka vahvistavat tulevaisuuden uskoa:
– Älykkäät kylät – yhteisöllisyyttä ja palveluja lähelle ihmistä.
– Kiertotalouspuisto – elinvoimaa, työpaikkoja ja vihreää siirtymää.
– Hirvaskankaan kehitys – asumisen monipuolisuutta ja kasvua.
– Kotakennäs – uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa.
– Uusi museo ja museotoiminnan uudistuminen – matkailua ja näkyvyyttä koko kaupungille.
– Uusi koulu – investointi lapsiin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden vetovoimaan.
Keskustan valtuustoryhmä esittää kolme selkeää linjausta tulevaa työtä varten:
- Nimikemuutosten kustannukset on tuotava valtuustolle avoimesti ennen päätöstä.
- Opetuksen henkilöstöä ei tule vähentää ilman perusteellista vaikutusarviota lasten oppimiseen ja koulun arkeen.
- Pysyvät menolisäykset hyväksytään vain, jos niiden konkreettinen hyöty kuntalaisille voidaan osoittaa.
Äänekosken vetovoima ei synny hallintokaavioista. Se syntyy kouluista, kyläyhteisöistä, yrittäjyydestä ja ihmisten uskosta huomiseen. Kun pidämme lapset, työn ja tulevaisuuden ykkösenä, rakennamme samalla koko kaupungin kestävän tulevaisuuden.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Keskustan Äänekosken valtuustoryhmä haluaa olla mukana rakentamassa kaupunkiamme vastuullisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kiitämme kaupungin henkilöstöä, virkamiehiä ja valtuutettuja kuluneesta vuodesta. Toivotamme rauhaisaa joulua ja hyvää vuotta 2025.
