Kunnilla ja uusilla valtuustoilla ja miksi ei jo nykyisilläkin on nyt niin sanottu tuhannen taalan paikka hyödyntää koronan synnyttämää tilannetta, jos ja kun muuttoliike siirtyy kaupungeista maaseudulle. Tämä trendi on ilmeinen.
Äänekosken kaltaisilta ruuhka Suomen ulkopuolisilta kunnilta vaaditaan kuitenkin aktiivisuutta ja joustavuutta ottaa mahdolliset uudet asukkaat vastaan. Tarvitaan yksinkertaisia käytännön ratkaisuja.
Omakotitalon rakentamisesta haaveilevan perheen olisi saatava suunnilleen yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla tarjous edullisesta tontista. Tonttitarjontaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeä että aikaansaamme edistyksellisen palvelukonseptin tähänkin asiaan.
Sama koskee niitä muuttajia, jotka haluaisivat kunnostaa jonkun vanhan talon tai koulun. Lupabyrokratia pitää tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi.
Kesämökkien muuttamista ympärivuotiseksi asunnoksi pitää helpottaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä koko kunnan alueella, myös Äänekosken taajamassa oleville asuinalueille..
Toimenpiteiden listaa voi jatkaa loputtomiin. Olennaista on kuitenkin huomata, että yksittäinen kunta voi tehdä paljonkin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Tästä meidän Äänekoskella pitää ottaa koppi.
Tässä muutoksessa on kyse syvemmästäkin kulttuurimuutoksesta. Jos halutaan oikeasti uusia ihmisiä, ei ole varaa pitää tulijoita outona vieraslajina. Tähän muutokseen tarvitaan meitä kaikkia.
On aika kumota vanhat ajatustavat siitä, että tulija kelpuutetaan oikeasti yhteisöön kuuluvaksi paikkakuntalaiseksi vasta kymmenien vuosien tarkkailuajan jälkeen. Kyläyhdistysten ja myös muiden kolmannen sektorin toimijoiden on hyvä ottaa kunniatehtäväkseen tulijoiden kotouttaminen. Juuri näillä tahoilla on tärkeä rooli Äänekosken kehittämisessä.
Tuodaan Äänekosken hyviä puolia esiin. Maaseutumainen rauha pikkukaupungissa on meidän tulevaisuuden valttikortti jos mikä. Pidetään peukkuja myös sille että teollisuus investoisi myös tulevaisuudessa tänne. Tarvitsemme työpaikkoja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.
Lopuksi on hienoa todeta että Kotakennään tonttien huutokauppa on tuottamassa positiivisia singnaaleja ja alue kiinnosti myös tänne muuttoa suunnittelevia.
Leila Lindell
Luottamusta tarvitaan
Ystävyys pohjautuu luottamukseen. Luottamusta ei ole helppo saavuttaa, mutta se on helppo menettää. Samoin on ystävyyden laita.
Olen viime päivinä pohtinut paljon luottamusta, koska luottamuksen merkitys korostuu muutoksissa. Se korostuu tässä ajassa, jossa me toimintaympäristön muutoksen vuoksi joudumme elämään. Luottamustehtävissä ja töissä. Halusimme tai emme muutoksia. Toisaalta yhteiskunnan luottamuspääoma tai sen puute näkyy myös työelämässä. Emme elä tyhjiössä, vaan ympäröivä yhteiskunta, asenteet ja ilmiöt heijastuvat myös työpaikoille ja päätöksentekoon. Erään professorin mukaan, luottamusta nakertaa eniten etenkin sovitun tekemättä jättäminen, selän takana puhuminen, salailu ja selvittämättömät ristiriidat.
Erään toisen tutkijan mukaan luottamusta rikotaan myös tahattomasti. Passiivisuudella ja välinpitämättömyydellä. Joka lähtee pienistä arjen teoista ja sanoista. Luottamus on toki tunne, mutta se on myös tahtotila. Siihen voi vaikuttaa. Luottamusta voi rakentaa. Sitä tulisikin rakentaa sen varaan, mikä meissä ihmisissä, työyhteisöissä ja organisaatioissa on hyvää. Luottamus on opittavissa oleva taito. Jokainen voi rakentaa luottamusta, jossa ilo ja sitoutuminen kasvavat kestävällä tavalla. Täydellistä luottamusta ei kai ole olemassakaan. Pyrkimys parempaan riittää.
Kun mietin päivääni tänään – osaamisen tarpeita ja vaateita asiakkailta, kuntalaisilta työssä ja luottamustehtävissä. Toimintaympäristö on muuttunut. Työelämä on muuttunut. Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Myös vaatimukset ovat muuttuneet. Enää ei riitä muodollinen kelpoisuus. Se on vasta minimitaso. Perustaso. Välttämättä ei riitä aikaisempi kokemuskaan ja siitä saatu osaaminen. Eri toimintakulttuurissa eri toimijoilla on varsin korkea käsitys omasta osaamisestaan. Olemmehan eri alojen asiantuntijoita – asiantuntijaorganisaatioissa.
On monia, jotka ovat aikaisemmin pärjänneet ihan hyvin. Osanneet siinä maailmassa ja toimintaympäristössä riittävän hyvin. Voineet työssään hyvin. Osaamistarve on kuitenkin muuttunut. Se mikä ennen on riittänyt, ei välttämättä riitä enää. Niin moni asia on muuttunut. Merkittävästi. Muutos usein heijastuu myös työssä jaksamiseen ja tehtävässä viihtymiseen. Yksilön selviytymiseen. Siksi on tärkeätä pohtia myös omaa osaamistaan. Onko oma tai organisaation osaaminen pysynyt muutoksessa mukana? Tarvitaan myös luottamusta siihen, että muutos on joskus myös välttämättömyys – mahdollisuus! Tarvitaan ystävien tukea ja yhdessä asioiden eteenpäin viemistä. Yhdessä ja yhteistyöllä. Toinen toisiimme luottaen ja toinen toisiamme tukien.
