Kunnallisvaaleissa viitoitetaan millaiselle pohjalle kunnan alueella tulevaisuudessa vanhusten ja ikäihmisten palvelut tuotetaan. Keskustan arvot hyvälle ikääntymiselle: inhimillisyys, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä tienviittoja
Olen huolissani palveluja tarvitsevien ikäihmisten selviämisestä. Moni haluaa asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Tähän tahtoon on luotava mahdollisuus turvaamalla heidän tarpeitaan vastaavat palvelut. Toisaalta ikäihmisten toiveita päästä seniori- tai palvelutaloon on kunnioitettava. Äänekoskelle tulee rakentaa myös senioritaloja.
Äänekoskella on lisättävä palvelutalopaikkoja on kysyntää vastaavasti ja saneerattava vanhoja tiloja turvallisiksi ja toimiviksi. Kun voimat eivät enää riitä kotona asumiseen, vanhusten perhehoito tarjoaa hyvän kodinomaisen vaihtoehdon. Erityisen hyvin perhehoito sopii alkavaa muistisairautta poteville ja itsensä turvattomaksi tunteville vanhuksille. Myös huonokuntoisimpien tarvitsemia hoitopaikkoja on lisättävä siten, että paikkaa ei joudu odottamaan kohtuuttoman kauan.
Vanhushuollon henkilökuntaa on oltava riittävästi ja tarvittaessa määrää on lisättävä ja myös hoidon tasosta on huolehdittava. Kolmannen sektorin roolia on täsmennettävä ja sen roolia on lisättävä. Vanhusten aitoa kohtaamista on tuettava kehittämällä seniorityötä.
Vanhusneuvostolla on tärkeä rooli vanhusten asioiden tuomisessa keskusteluun ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa siksi sen asemaa on kehitettävä. Keskusta arvostaa vanhusneuvoston toimintaa ja edellyttää, että vanhusneuvostoa kuullaan.
Eläkeläisjärjestöt ovat tärkeitä vapaaehtoistoimijoita, joiden tarpeita kaupungin on kuunneltava herkällä korvalla.
Sotiemme veteraaneille on tarjottava riittävät kotipalvelut ja myös kuntoutusta tulee tarvittaessa lisätä. Useimmat sotiemme veteraanit tarvitsevat avokuntoutusta laitoskuntoutuksen sijaan ja sitä on myös järjestettävä. Sotiemme veteraanit haluavat asua kotonaan niin kauan, kuin se suinkin on mahdollista! Palveluja on suunnattava kotiin, sillä laitoskuntoutus ei enää sovellu korkeaan ikään ehtineille sotiemme veteraaneille.
Omaishoitajille on taattava kohtuullinen korvaus ja mahdollisuus riittäviin lepopäiviin arvokkaassa työssään tukemalla omaishoitajien jaksamista ja ikäihmisten edellytyksiä asua omassa kodissaan
Leila Lindell
kunnallisvaaliehdokas keskusta
Pian sata vuotta täyttävän Suomen juhlavuoden tunnus on ”Yhdessä”. Kyseisessä sanassa kiteytyy hyvin suomalaisten perimmäinen olemus siitä, miksi olemme pärjänneet, vaikka isänmaatamme on vuosikymmenten aikana koeteltu niin sisältä kuin ulkoa.
Onkin syytä muistaa, että on yksin meistä itsestämme kiinni, kohtaammeko tulevaisuuden yhdessä vai erillään. Olen sitä mieltä, että tämä maa on rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin yhdessä, työtä tekemällä ja toisistamme välittämällä ja kunnioittaen. Siksi meillä on ryhtiliikkeen paikka ja muistaa että meidät on kasvatettu elämään ja olemaan ihmisiksi.
Vastapuolelle huutelu ei ole keskustelua. Perinteisesti suomalaiseen elämänmenoon on kuulunut kiivaskin keskustelu ja jopa väittely. Tätä kautta on pystytty aikaansaamaan yhteinen näkemys, sopimaan asioista ja uudistamaan kotikuntaa, maakuntaa ja koko Suomea.
Tänä päivänä kuitenkin on monissa tilanteissa ja asioissa tullut käyttöön loukkaava huutelu, vastapuolta leimaava sanan käyttö. Usein tällaisissa tilanteissa rakentavilla näkemyksillä ja päätöksillä ei ole tilaa. Etenkin sosiaalisessa mediassa ja nettipalstoilla tällaista on havaittavissa.
Etenkin tällaisina vaikeina aikoina on erityinen tarve eri mielipiteitä suvaitsevalle, mutta ratkaisukeskeiselle keskustelulle. Uskon, että enemmistö suomalaisista odottaa tätä asennetta meiltä päättäjiltä. Jokainen meistä voi vaikuttaa tähän. Lopetetaan toistemme tahallinen väärinymmärtäminen, ohipuhuminen ja keskitetään voimavarat ratkaisujen hakemiseen yhdessä
Tosiasia on, että yhdessä olemme enemmän. Meidän pitää päästä minä ajattelusta me ajatteluun. Toisaalta pitää muistaa, että apua saa kun sitä haluaa.
Luottamustehtävissä toimimme monissa rooleissa. Kunnissa toimimme kuntalaisten valitsemina valtuustossa, lautakunnissa, johtokunnissa, hallituksissa, liikelaitoksissa ja yhtiöissä.
Niissä kaikissa on pelisäännöt – hallinto ja johtosäännöt ja tavat toimia.
Vaikutamme kukin omassa puolueessa. paikallisyhdistyksessä, kunnallisjärjestössä, piirissä, puolueessa puoluehallituksessa ja –valtuustossa, puoluekokouksessa ja edustajakokouksissa. Olemme tekemisissä omiemme kanssa, mutta myös muiden puolueiden.
Vaalien jälkeenkin siihen mitä saamme aikaiseksi vaikuttaa: vaalitulos, mutta myös yhteistyötaidot muiden kanssa. Se miten meihin suhtaudutaan vaikuttaa. Henkilökohtaisuus miten esitämme asiat; joustavuus, avoimuus ja moniarvoisuus sekä oikeudenmukaisuus. Kaikki tämä vaikuttaa luottamukseen. Myös johdonmukaisuus vaikuttaa luottamukseen. Meidän on saatava pönötys pois – johtaminen piiloon. Siis, jotta saamme asioita vietyä eteenpäin tarvitsemme näitä kaikkia sekä yhteistyötä
Tarvitsemme taitoa saada käännetyksi katseet oikeisiin asioihin ja perusteisiin päätöksiä tehdessä.Tarvitsemme neuvottelutaitoa. Tarvitsemme kykyä perustella. Tarvitsemme uskottavuutta. Tarvitsemme innostusta. Tarvitsemme luottamusta toisiimme, sillä vain yhdessä olemme enemmän. Tarvitsemme myös ymmärrystä siitä, että valtaan sisältyy myös kolikon toinen puoli vastuu.
Kun itse antaa myös saa. Periksi voi antaa ja pitääkin. Muistakaa ettei kannata yrittää seinän läpi kun ovikin löytyy jos vain sen tahtoo löytää.
Tarvitsemme päätöksentekokykyä ja luottamusta-keskenämme, luottamusta kuntalaisiin ja muihin ryhmiin. Tarvitsemme selkeän yhteisen tahtotilan mihin haluamme viedä asioita. ison kuvan. Tätä kaikkea voi auttaa vain yhdessä tekeminen
Leila Lindell
