Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eläkkeelle 2017 siirtyneiden juhla

Arvoisat eläkejuhlaan osallistujat

Keski-Suomen keskussairaalan voi sanoa olevan esimerkki siitä, mitä reilun 60 -vuoden takainen rohkea päätös voi merkitä alueen terveydenhuollon kehityksen kannalta. Täällä ei ehkä ole yhtään eläkkeelle jäävää, jolla olisi muistoja sairaalamme alkuajoilta, mutta täällä on aivan varmasti niitä, joiden muistot kantavat kymmenien vuosien taakse.

Minulle ensimmäinen muistoni tästä sairaalasta ajoittuu vuoteen 1966, jolloin äidilleni tehtiin täällä suuri leikkaus. Äänekoskelta sairaalaan saavuttiin silloin lättähatulla ja sairaala tuntui suurelta ja ihmeelliseltä.

Oma henkilökohtainen kosketukseni tähän sairaalaan liittyy lukion jälkeiseen aikaan, kun hakeuduin opiskelemaan Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitokseen lääkintävoimistelijaksi ja sain opiskelupaikan tältä mäeltä – Ja se, jos mikä tuntui lottovoitolta.

Jo opiskeluaikoinani Keski-Suomen keskussairaala oli kehittynyt merkittävästi edellisestä kymmenen vuoden takaisesta ja pääsin tutustumaan tähän edistykselliseen taloon myös itse opiskeluaikani harjoittelujaksoilla. Sairaalaa kehitettiin eteenpäin ja muistan hyvin, kun 70 luvun lopulla suunniteltiin  sairaalan laajennusta ja se laajennus sitten toteutettiinkin 80 luvun alussa.

Teillä jos kellä on varmasti lukuisia tarinoita ja muistoja siitä, miten teidän omalla työurallanne tämä sairaala ja terveydenhuolto ylipäätänsäkin on muuttunut radikaalisti.  Lääketiede ja erilaiset toimintamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana ja ihmishenkiä säästävä tekniikka on tullut hoitohenkilöstön avuksi.

Silti tuon kaiken muutosprosessin keskellä yksi ratkaiseva asia potilaan näkökulmasta on säilynyt – eikä sitä ole tarvetta edes muuttaa. Se on potilaan ja asiakkaan kohtaamisen taito.

Te varmasti tunnistatte omalta uraltanne ne hetket, milloin potilaan kohtaamisessa on onnistuttu ja milloin ei. Ja luulenpa, että vankan kokemuksenne ja näkemyksenne ansiosta pystyisitte myös antamaan monenlaisia vinkkejä nuoremmille kollegoillenne hyvän kohtaamisen taidosta ja sen merkityksestä.

Hyvä kohtaamisen taito on potilas ensin ajattelun ydintä ja siksi sairaanhoitopiirimme hallitus onkin ottanut potilaan kohtaamisen ja asiakaspalvelun laadun asioiksi, joita haluamme tiiviisti seurata.

Potilaan kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tiimoilta on syntynyt myös video, jota voidaan käyttää hyödyksi sekä koulutuksissa että avaukseksi erilaisille keskusteluille. Videon idea on siinä, että potilas antaakin ”epikriisin” hoitohenkilökunnalle erilaisten hoitotapahtumien jälkeen. Ja tämä, jos joku puhuttaa.

Siksi uskon, että tämäntyyppinen puhutteleva video, joka on nimetty Puhe, Puukko ja Pilleri on hyvä pohja moneen sote organisaatioon miettiä ja kirjoittaa pelisääntöjä hyvästä potilaan kohtaamisesta hyvässä ja rakentavassa ja eteenpäin katsovassa hengessä. Eli mitä meidän pitää tehdä ja millaiset pelisäännöt luoda, jotta päästään yhä potilasystävällisempään kohtaamiseen? Ja millä tavoin me hyödynnämme eri organisaatioissa saamaamme palautetta? Näitä asioita pohditaan tänä vuonna myös Keski-Suomen keskussairaalassa.

 

Arvoisat eläkeläiset

Jokainen meistä varmaan muistaa hetken kun valmistuimme ammattiimme terveydenhuollon ammattilaisiksi.  Itse ainakin voin valehtelematta todeta, että silloin tuli tunne, että nyt kaikki hallitaan ja osataan. Mutta sitten kun työvuosia kokemusta ja uutta tietoa tuli lisää, tulikin tunne miten vähän sitä tietää – tässä alati muuttuvassa maailmassa.

Muutokset työssä ja toimintatavoissa ovat teillekin vuosien varrelta tuttuja asioita. Mutta te olette niistä selvinneet. Kiitos siitä.

Päällimmäisenä näiden yhteisten vuosien aikana on ollut ilo huomata, että olemme viime vuotisen Suomen 100 –juhlavuoden teeman mukaisesti täällä Keski-Suomen keskussairaalassa ja koko Keski-Suomessa tehneet ja tulemme tekemään tästä eteenkinpäin näitä asioita YHDESSÄ. Tahtotilamme on ollut monessa asiassa kunnianhimoinen – joten sopisikohan meihin keskisuomalaisiin päättäjiin Steve Jobsin lausahdus ” Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailma vielä tekevät sen”.

Aika näyttää millä tavoin ja mitä uusi sairaalamme ja Kukkulan alueelle rakennettava Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä pystyvät yhdessä korkeatasoisten tutkimusten ja innovaatioiden avulla tekemään.

Uskomme, että terveydenhuollossa on paljon asioita, joilla maailmaa voidaan muuttaa ja me haluamme yhdessä olla mukana tässä muutoksessa.

Te, hyvät eläkkeelle siirtyneet olette kukin omalta osaltanne tehneet monet upeat uudistukset tämän sairaalan parhaaksi.

Nyt te olette uuden haasteen edessä, uudessa elämänvaiheessa, josta kannattaa ottaa kaikki mahdollinen hyvä itselleen, sillä elämästä ei voi jäädä eläkkeelle!  Nauttikaa jokaisesta hetkestä.

Ja jos tämä uusi elämänvaihe ja titteli ”eläkeläinen” ehkä hiukan mietityttääkin, niin ottakaatte tässä oppia Peppi Pitkätossulta, joka on osuvasti lausahtanut ” Tätä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin, siispä osaan sen varmasti!

Vielä kerran. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette olleet vuosikymmenten aikana kehittämässä Keski-Suomen keskussairaalaa – tämä on hyvä pohja ja tästä on hyvä jatkaa matkaa yhdessä, itse kukin uusissa rooleissaan!

 

 

Tarvitsemme presidentiksi arvojohtajan

Tarvitsemme presidentiksi arvojohtajan

Matti Vanhanen on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. Pitkän pääministerikauden lisäksi hänellä on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän on myös pitkään kirjoituksillaan, puheillaan ja kirjoillaan ottanut kantaa Suomen linjaan.

Matin linja on, että Suomea on rakennettu aina yhdessä. 100-vuotiaan Suomen linja on oikeudenmukaisuuteen johtava ja tasa-arvolle rakentuva eheys – se, että kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Etenkin kovissa paikoissa yhteiskuntamme eheys on ratkaissut sen, että Suomea ei ole murrettu.

Suomeen on kuitenkin valitettavasti tullut jakolinjoja: Helsinki vastaan muu Suomi, parempiosaiset vastaan heikompiosaiset, maahanmuuttajat vastaan kantasuomalaiset, liberaalit vastaan konservatiivit. Jos vastakkainasetteluja ei saada liennytettyä, on uhkana, että menetämme kyvyn yhteistyöhön emmekä pysty päätöksiin. Tällainen Suomi on myös haavoittuva ulkopuolisille myrskyille.

Tarvitsemme presidentiksi arvojohtajan, joka pystyy yhdistämään ihmisiä ja antaa arvon kaikkien suomalaisten ja koko Suomen panokselle maan tulevaisuuden rakentamisessa. Presidentin tulee toimia esimerkkinä niistä voimista, jotka ovat halukkaita rakentamaan yhteistyötä, sopimaan asioista ja hakemaan yhteistä suuntaa.

Koko Suomen tasapainoinen kehittäminen ja alueellinen tasa-arvo yhdistävät meitä keskustalaisia. Se mikä erottaa Vanhasen istuvasta presidentistä, niin kyllä yksi selväksi käynyt ero on, että heidän näkemykset eroavat melko voimakkaastikin nimenomaan alueellisessa tasa-arvossa.

Eheyden lisäksi Vanhanen korostaa huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kehittämistä osana Suomen turvallisuutta. Mat­ti Van­ha­nen on ai­noa pre­si­dent­tieh­do­kas, joka on tun­nis­ta­nut ja tun­nus­ta­nut elin­tar­vik­kei­den oma­va­rai­suu­den mer­ki­tyk­sen Suo­men tur­val­li­suu­del­le ja puo­lus­tus­po­li­tii­kal­le. Johtuupa kriisi luonnon olosuhteista tai ihmisten toiminnasta –  huoltovarmuuden on oltava kunnossa, ettemme joudu muiden maiden armoille

Presidentin on tärkeää käyttää omaa arvovaltaansa antamalla sellaisille tulevaisuuden kannalta tärkeille kysymyksille huomiota, jotka eivät suoraan kytkeydy hallitus-oppositiopolitiikkaan.

Todelliset haasteet suomalaisille tulevat terrorismista, ilmastonmuutoksesta, Afrikan väestöräjähdyksestä ja siihen liittyvästä mahdollisesta ruokapulasta viljelysmaan supistuessa. Nyt tarvitaan presidenttiä, jolla on aito kiinnostus globaaleja kysymyksiä kohtaan sekä halu ja kyky rakentaa kansainvälistä yhteistyötä ongelmien lieventämiseksi ja poistamiseksi.

Matti Vanhanen kuvaa hyvin kantanaan, että ”Aasian kehitys 60-luvulta alkaen osoittaa sen, että köyhyys ja ruokapula ovat käännettävissä väestönkasvustakin huolimatta kehitykseksi. Aasian nousu perustui kansainvälisiin investointeihin – ei niinkään suoraan kehitysapuun.  Myös Afrikasta on tehtävissä tulevaisuuden maanosa eurooppalaisin, aasialaisin ja amerikkalaisin investoinnein.

Mat­ti Van­ha­nen ei ole ris­ki­not­ta­ja. Hän tai­taa ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan his­to­ri­an. Sen vii­me vuo­det hän tun­tee oman pää­mi­nis­te­ri­ko­ke­muk­sen­sa ja ny­kyis­ten teh­tä­vien­sä an­si­os­ta.

Mat­ti tie­tää, et­tä Nato ei ole mei­dän tie. Hän tie­tää, et­tä ter­ve isän­maal­li­suus ja kan­sain­vä­li­syys ei­vät ole tois­ten­sa vas­ta­koh­tia, vaan tois­ten­sa vält­tä­mät­tö­miä täy­den­tä­jiä.

Matti Vanhasen on mielestämme paras presidentiksi. Hänen arvonsa ovat sellaiset että hänen sydämensä on meidän suomalaisen puolella, jotka uskomme yhteisvastuuseen ja yhteistyöhön. Jokaisen pitää saada valita oma tie.
Hänellä on  laaja kokemus, globaali katse, ja vankka eurooppalaisten kenttien osaaminen.
Matti vain paranee vanhetessaan. Hän on valtiomies; näkemyksellinen, oikeudentuntoinen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolella. Työmyyrä. Asiaorientoitunut. Rohkea. Siksi Matti on paras