Kotiseurakunta kuuluu kaikille – seurakunta olemme me.

KOTISEURAKUNTA KUULUU KAIKILLE – Seurakunta olemme me!

 

Luterilaisessa kirkossa seurakuntalaiset, papit ja seurakunnan työntekijät päättävät asioista ja muodostavat yhdessä seurakunnan. Vaaleilla valittavien kirkkovaltuustojen sekä seurakuntaneuvostojen tehtävänä on linjata seurakunnan toimintaa, varojen käyttöä sekä tehdä tärkeimmät henkilövalinnat. Luottamushenkilöt myös valitsevat osaltaan koko kirkon korkeimman päätöksentekoelimen, kirkolliskokouksen jäseniä.

Sinä pystyt vaikuttamaan äänestämällä siihen ketkä päättäjät vaikuttavat missä hengessä omassa seurakunnassa toimitaan, välittyykö seurakunnasta toivo ja ilo, utsuuko se mukaan toimintaan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä.

Seurakunnan jäseninä meillä on mahdollisuus vaaleissa vaikuttaa siihen, millaisen seurakunnan ja kirkon puolesta toimimme. Seurakunta toimii myös silloin kun me omassa lähiyhteisössämme niin kotona, työpaikalla, kuin naapurustossa toimimme lähimmäisten parhaaksi.

Yhtenä tärkeänä Seurakunnan tehtävänä on pitää huolta siitä, että yhteiskunnassa käydään keskustelua oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Meille tärkein ei ole se, joka huutaa lujimmin. Vaaditaankin  erityistä herkkyyttä kuulla häntä, joka enää vain vaikenee. Hauraiden ja haavoitettujen osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on myös meidän kaikkien yhteinen asia. Kotiseurakunta on jumalanpalveluksen, kokemisen ja hyvän tekemisen yhteisö, jossa kelpaamme keskeneräisinäkin.

Myös lapset ja nuoret ovat tärkeitä seurakunnan jäseniä. Aikuisten velvollisuus onkin tukea ja rohkaista lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista seurakunnassa.

Tärkeää on myös tukea seurakuntatyössä eri-ikäisten yhteyksiä sekä kristillistä kasvatusta ja vähentää yksinäisyyttä. Erityisen tärkeää on myös tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä parisuhteiden kestävyyttä ja ottaa huomioon lapsen etu.

Seurakunnan taloutta on hoidettava niin, että emme syö tulevien sukupolvien eväitä.

Kun seurakunnan tulevaisuutta suunnitellaan, on tärkeää tavoitella seurakuntalaisia palvelevaa ja hallinnoltaan kevyttä kirkkoa. On myös tärkeää tunnistaa kirkon työaloihin jakautuneen toimintatavan ongelmat ja rakentaa toimintaa seurakuntalaisten elämästä käsin.

Kirkon on oltava läsnä kaikkialla. Tarvitsemme seurakuntalaisten kokoontumista sanana ääreen ja työntekijöiden jalkautumista. Äänestämällä vaikutat.

 

Leila Lindell

 

seurakuntavaaliehdokas  – Seurakuntaväen lista Äänekoski numero 17

Nuorison hyvinvointia edistäviin asioihin kannattaa panostaa

Nuorten syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja erityisesti huumeiden käytön laajempi hyväksyntä nuorten keskuudessa on iso haaste myös Äänekoskella.

Tutkailtaessa käytäntöjä ehkäistä nuorten syrjäytymista ja päihteiden käyttöä eri puolilla maailmaa eteeni tuli tieto, että Islannin Reykjavikissa nuorten päihteiden käyttö oli 20 vuotta sitten yleisintä Euroopassa, nyt se on vähäisintä. Reykjavikin resepti oli tarjota nuorille mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia ja kotiintuloaikoja. Siellä tulokset on saavutettu vanhempien, päättäjien ja kolmannen sektorin sitoutumisella. Nuorten asia on nostettu Islannissa poliittisen päätöksenteon ykkösasiaksi. Näin tulisi meillä Suomessakin ja Äänekoskella nostaa nuorten asia ykköseksi

Islannin tulokset ovat hämmästyttäviä. Verrattaessa Suomen ja Islannin nuorten päihteiden käyttöä, erot ovat suuria. Suomalaisista 15-16-vuotiasta nuorista on tupakoinut viimeisen kuukauden aikana 22 prosenttia, islantilaisista vain 6 prosenttia. Humalassa saman ikäisistä nuorista on Suomessa ollut viimeisen kuukauden aikana 23 prosenttia, Islannissa vain 3 prosenttia. Myös kannabiksen kokeilu on Islannissa Suomea vähäisempää.

Islannissa nuoret harrastavat hyvin aktiivisesti. Peräti 42 prosenttia nuorista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen vähintään neljästi viikossa. Tämä lienee myös yksi selitys  Islannin  nopealle nousulle merkittäväksi jalkapallomaaksi. Vanhemmat sitoutuvat perheessään kotiintuloaikojen noudattamiseen ja asiaa valvovat vapaaehtoisesti partioivat vanhemmat. Vanhemmat ovat myös sitoutuneet viettämään enemmän aikaa lastensa kanssa.

Malli onkin tehokas yhdistelmä lupauksia ja rajoituksia.  Nuori saa vuodessa 420 euron arvoisen harrastussetelin, jonka hän voi käyttää esimerkiksi urheilun, musiikin, taiteen tai tanssin harrastamiseen. Näin ollen harrastaminen ei ole riippuvaista perheen varallisuudesta

Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi perheen varallisuuteen katsomatta olla mahdollisuus vähintään yhteen hyvään harrastukseen.

Meillä Äänekoskellakin on syytä ottaa oppia hyvistä käytänteistä ja miettiä harrastesetelin käyttöönottoa ja panostaa nuorison hyvinvointia edistäviin asioihin

Leila Lindell

maakuntaneuvos

Äänekoski