Ei haikailla menneisiin, vaan tartutaan tulevaisuuden tekemiseen!

Olen nähnyt ensimmäisen päivänvaloni Äänekosken vanhassa sairaalassa. Äänekoski oli 50-luvun lopulla, kehittyvä paikkakunta: Teollisuus investoi, mikä toi leipää ja turvasi perheiden toimeentulon. Tuolloin yhtiö piti huolta myös työntekijöidensä sosiaalisista asioista: tarjosi asunnot ja mahdollisti omakotitalojen rakentamisen antamalla lainaa. Yhtiö oli silloin isäntä, joka piti huolta palkollisistaan, asunnoista, terveydenhuollosta ja panosti myös koulutuksen järjestämiseen. Äänekoski oli kuntana tiivis yhteisö.

Vuosikymmenten aikana Äänekoski on kasvanut ja kehittynyt alueen seutukeskukseksi. Olemme kokeneet teollisuuden nousukaudet ja myös isojen yritysten toiminnan loppumisen tai siirtymisen pois kunnastamme. Vaikeita aikoja on ollut, mutta aina Äänekoski on kyennyt niistä nousemaan ylös.

Olemme kokeneet useita kuntaliitoksia, joiden myötä toimintakulttuuriin on tullut paljon uusia näkökantoja. Liitokset ovat aina asioita muuttavia ja niistä voi jäädä myös vuosikymmenten pituisia arpia. Uusia taajamia, entisiä kuntakeskuksia ja kyliä tuli useita. Äänekosken voikin sanoa olleen monessa asiassa edelläkävijä.

Nyt elämme tämän päivän realiteettien aikaa. Maailma ympärillämme on turbulenssissa ja sitä myötä meidän on tärkeä hyödyntää kunnan alueen erilaisia rakenteita, kylien yhteisöllisyyttä, keskusalueen palvelujen saatavuutta ja kylien vetovoimaa asuinalueina.

Äänekoskella on yhdessä kyläyhdistyksien kanssa laadittu Kylien ja taajamien kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea kunnan elinvoimaisuutta. Kylätoimikunnat toimivat linkkinä Äänekosken kaupungin luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin laatimalla kylien kehittämistä koskevia aloitteita, esityksiä ja kannanottoja. Kylien ohella tässä kehittämisohjelmassa tarkastellaan myös taajamia.

Äänekoskella kylätoiminnan kanavana toimivat kyläyhdistykset ja -seurat, jotka omalla toiminnallaan edistävät kyläyhteisöjen kehittämistä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Kyläyhdistysten aktiivista toimintaa on tärkeää kehittää yhdessä.

Mielestäni voisimme perustaa myös Äänekosken kyläyhdistyksen tuomaan keskustaajaman näkemyksiä yhteiseen pohdintaan Kyläparlamenttiin. Kaupungin poliittisen ja operatiivisen johdon kyläkierrokset pitää saada ”uuteen lentoon” ja niissä esille tuodut näkemykset tilannetietoina toiminnan suunnitteluun.

Olen tämän paikkakunnan kasvatti. Äänekoski on tarjonnut minulle hyvän pohjan koulutuksen, harrastusmahdollisuuksien ja peruspalveluiden osalta. Haluan kuntapäättäjänä panostaa yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. On keksittävä keinoja, miten päätöksenteko saadaan lähemmäksi ihmisiä ja tiedotus sujuvaksi jo ennen lopullisia ratkaisuja. Täällä on ollut hyvä elää, kasvattaa lapset ja pitää huolta myös vanhemmista sukupolvista. Pidetään yhdessä huolta siitä jatkossakin.

Voisiko Äänekoski kylineen olla seuraava tietotyön mekka?

Mekka, jonne tullaan isoista kaupungeista elämään seutukeskuksen tai kyläyhteisön arkea ja tekemään etätöitä. Päättäjiltä tämä vaatisi rohkeutta panostaa sen mahdollistamiseen, niin että etätyön puitteet ovat kunnossa.

 

Etätyöläinen kaipaa nopeita verkkoja, lounaspalveluita, ruoan kotiinkuljetusta ja näitä kaikkia löytyy jo Äänekoskelta. Nyt tarvitaan panostusta markkinointiin ja tukea yrittäjille uusien palvelumuotojen toiminnallistamiseen. Yhteisölliset työn tekemisen tavat lisääntyvät, siitä loistava esimerkki on Poken ja Äänekosken kaupungin yhteinen Äänehub, jossa on ollut paljon kävijöitä koronakriisin aikaan. Äänehub on tarjonnut hyvät puitteet etätyöskentelyyn ja verkostoitumiseen erilaisten toimijoiden kesken. Loistava asia on myös, että Elinvoimayksikön yritysneuvojan palvelut ovat samassa yhteydessä, samoissa tiloissa. Äänehubin toimintaa voisi jatkojalostaa. Siihen voisi kytkeä myös myös uusia ulottuvuuksia: esimerkiksi erilaisten työllistämisen hankkeiden ja elinvoimayksikön työvoimapalvelujen sijoittaminen Äänehubin toiminnan kylkeen toisi aivan uusia mahdollisuuksia. Äänehubin toiminta tarvitsee myös sen jatkorahoituksen turvaamisen.

 

Tukea tällaiselle hankkeelle tarvitaan! Ne paikat ja alueet, jonne on vedetty valokuituja, ottavat tässä yhden askeleen eteenpäin. Samaten ne henkilöt, jotka ovat hankkineet kykyjä ja taitoja teknologian käyttämiseen, ovat nyt paremmassa tilanteessa kuin muut. Pandemia koettelee yhteiskunnan ja yksilöiden muutoskestävyyttä.

 

Veikkaukseni on, että etätyö yleistyy ja työmatkustus vähenee. Kun tämä poikkeusaika on näin pitkä, ihmiset rutinoituvat etäkokouksiin ja tekniikan käyttöön. Etätöistä tulee sujuva osa arkipäivää. Aikaa ja rahaa säästyy. Uskon, että etätöistä muodostuu uusi normaali. Meidän tulee kuitenkin pystyä rohkeasti panostamaan toimiviin tietoliikenneyhteyksiin ja valokuituverkkoon sekä uudenlaisiin toimintamalleihin toimintojen tuottaminen

Leila