Voisiko Äänekoski kylineen olla seuraava tietotyön Mekka, jonne tullaan isoista kaupungeista elämään seutukeskuksen tai kyläyhteisön arkea ja tekemään etätöitä. Päättäjiltä tämä vaatisi rohkeutta panostaa sen mahdollistamiseen, niin että etätyön puitteet ovat kunnossa.
Etätyöläinen kaipaa nopeita verkkoja, lounaspalveluita, ruoan kotiinkuljetusta ja näitä kaikkia löytyy jo Äänekoskelta. Nyt tarvitaan panostusta markkinointiin ja tukea yrittäjille uusien palvelumuotojen toiminnallistamiseen. Yhteisölliset työn tekemisen tavat lisääntyvät, siitä loistava esimerkki on Poken ja Äänekosken kaupungin yhteinen Äänehub, jossa on ollut paljon kävijöitä koronakriisin aikaan. Äänehub on tarjonnut hyvät puitteet etätyöskentelyyn ja verkostoitumiseen erilaisten toimijoiden kesken. Loistava asia on myös, että Elinvoimayksikön yritysneuvojan palvelut ovat samassa yhteydessä, samoissa tiloissa. Äänehubin toimintaa voisi jatkojalostaa. Siihen voisi kytkeä myös myös uusia ulottuvuuksia: esimerkiksi erilaisten työllistämisen hankkeiden ja elinvoimayksikön työvoimapalvelujen sijoittaminen Äänehubin toiminnan kylkeen toisi aivan uusia mahdollisuuksia. Äänehubin toiminta tarvitsee myös sen jatkorahoituksen turvaamisen.
Tukea tällaiselle hankkeelle tarvitaan! Ne paikat ja alueet, jonne on vedetty valokuituja, ottavat tässä yhden askeleen eteenpäin. Samaten ne henkilöt, jotka ovat hankkineet kykyjä ja taitoja teknologian käyttämiseen, ovat nyt paremmassa tilanteessa kuin muut. Pandemia koettelee yhteiskunnan ja yksilöiden muutoskestävyyttä.
Veikkaukseni on, että etätyö yleistyy ja työmatkustus vähenee. Kun tämä poikkeusaika on näin pitkä, ihmiset rutinoituvat etäkokouksiin ja tekniikan käyttöön. Etätöistä tulee sujuva osa arkipäivää. Aikaa ja rahaa säästyy. Uskon, että etätöistä muodostuu uusi normaali. Meidän tulee kuitenkin pystyä rohkeasti panostamaan toimiviin tietoliikenneyhteyksiin ja valokuituverkkoon sekä uudenlaisiin toimintamalleihin toimintojen tuottaminen
Leila Lindell
Hyvä VM Vitikainen
Sairaala Novan kustannusarviosta käyty julkinen keskustelu on ollut KPMG:n raportin pohjalta vilkasta ja tunteikasta. Keskisuomalaisen tekemässä jutussa oli tuotu raportin esittelyn tuomia ensireaktioita julkisuuteen. Kuntien virkamiesjohdon ja päättäjien argumentit ovat ymmärrettäviä. Sairaala Novan investoinnin ja kustannusarvion ylityksen seurauksista kunnille tai asiakkaille on ehkä syntynyt vinoutunut kokonaisnäkemys. Siksi on tarpeen avata kokonaisuutta laajemmin. Hyvä, että kysyitte asian perään.
Sairaala Nova hankkeen kokonaiskustannusarvio on 552 miljoonaa euroa. Yksimieliseen päätökseen pohjaava investointi on toteutettu lainarahalla, johon olemme neuvotelleet edullisia lainasopimuksia institutionaalisilta rahoittajilta, kuten Euroopan Investointipankki (200 m€) Pohjoismaiden Investointipankki (50 M€) ja kuntarahoitus (180 M€). Lainat ovat valitulta osin korkosuojattuja.
Lainojen takaisinmaksuohjelma 25 vuoden ajalle ja lainojen hoidosta ja poistoista syntyvät vuosittaiset kustannukset on huomioitu vuoteen 2024 ulottuvassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Poistojen, rahoituskulujen ja leasingmaksujen kokonaisvaikutus on vuosittain enimmillään noin 34 miljoonaa euroa. Rahoitus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja mitään uutta yllätysmaksua kuntien veronmaksajille tai kohonneita asiakasmaksuja potilaille ei tästä seuraa.
Investoinnin poistojen ja lainojen hoidon kattamiseksi investointipäätöksessä on asetettu 10 prosentin tuottavuustavoite. Vertailulukuna käytetään vuoden 2011 tilinpäätöstä. Jokainen ymmärtää, että sosiaali- ja terveyspolitikka sekä tarpeet ovat olennaisesti muuttuneet kymmenessä vuodessa
Olemme teettäneet NHG:n asiantuntijoilla ulkopuolisen selvityksen siitä, miten 10 prosentin tuottavuustavoite on realisoitunut jo ennen sairaala Novan valmistumista muun muassa nopeutettuna sairaansijojen vähennyksinä ja mitä vielä jää jäljelle seuraavalle kolmelle vuodelle.
Tulokset ovat kiinnostavat. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri poikkeaa muista vertailukelpoisista sairaanhoitopiireistä koko projektin ajan keskiarvoja hitaamman kustannuskehityksen vuoksi. Tämä selittyy pääosin toimintamallien uudistamisella ”Nova-moodiin”, mutta myös korjaus- ja laiteinvestointien minimoinnilla. Esimerkiksi lääkintälaitteiden uusinvestoinneista pidättäydyttiin ja elinkaarta jatkettiin mm. ohjelmistopäivityksillä.
Kunnat ovat esittäneet tähän vasta-argumenttina, että kunnat ovat panostaneet niin paljon perusterveydenhuoltoon. THL:n vertailusta voi kuitenkin nähdä, että väite on totta vain osittain. Koko Keski-Suomen sote-menot ovat tarvevakioidusti 3,9 prosenttia alle maan keskiarvojen. Jos poimii 43 suurimman kaupungin vertailut, kaikkein edullisin on Äänekosken (indeksiluku 86). Pienempien kuntien osalta se, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat 16,3 % alle maan keskiarvon vaikuttaa toki joka paikassa. Siirryimme vuonna 2019 sairaanhoitopiirin aloitteesta kiinteän laskutuksen malliin (kolmen vuoden keskiarvoilla), mikä on lieventänyt palvelujen käytöstä muodostunutta kuntakohtaista vaihtelua.
Nova rahoitetaan jatkossakin jäsenkuntien asukkaille ja muualta Novaan tuleville potilaille tarjottavien paleluiden myynnillä. Jäsenkunnille tuleva laskutus riippuu suoraan siitä, kuinka paljon heidän asukkaansa palveluita tarvitsevat. Tämän vuoksi on mahdotonta kertoa, kuinka paljon Novan kokonaiskustannukset ovat äänekoskelaisille per vuosi. Äänekosken kiinteä laskutus vuodelle 2021 on kuntaneuvotteluissa syyskuussa 2020 sovitun suuruinen eli siihen rakennushankkeen 9,9 % ylitys ei nosta kustannuksia.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus tulee käymään 24.2.21 kokouksessaan yhdessä läpi KPMG:n tekemää raporttia Sairaala Novasta. Pidimme hallituksessa syksyllä 2020 tärkeänä, että ylityksestä teetettiin ulkopuolinen arvio. Raportissa todettiin, että mitään laittomuuksia tai väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut. Työstämme raportin pohjalta esille nousseisiin kehittämisen aihioihin toimenpideohjelman. Projektijohtourakkamallilla rakennushanketta toteutettaessa siihen liittyy riskinsä, mutta jos oltaisiin päädytty toisenlaiseen malliin kustannukset olisivat olleet merkittävästi suuremmat.
Leila Lindell
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
