Huhtikuussa tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J. Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Tuo oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta.
Viimeistään korona-aikana koulun yhteisöllisyyden merkitys yhteiskunnallemme on tullut kaikille selväksi. Erityisesti kouluruokailulla ja oppilashuollolla on iso merkitys monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa. Opettajilla on suuri rooli ja vastuu lasten ja nuorten osallistajina ja rinnalla kulkijoina.
Etäopetuksen aikakaudella on kuitenkin kertynyt myös oppimisvajetta, jonka paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ:n esitys opettajamitoituksesta onkin kannatettava varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. On tärkeä muistaa, että myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla, ja sen tarpeen kartoittaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää.
Kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan kunnan tehtäväkentässä, jos soteuudistus toteutuu ja hyvinvointialueet muodostetaan. Uudistuksia on muitakin: tällä hetkellä kunnissa tehdään valmistelutyötä esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Merkittävillä uudistuksilla pyritään siihen, että koulu saavuttaisi jokaisen oppilaan, ja siellä olisi hyvä olla.
Varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten osallisuus, siis tunne siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Emme saa unohtaa koulun ja opettajien tärkeää työtä, kun mietimme kunnan resurssien suuntaamista tulevalla valtuustokaudella.
Nuorten pahoinvointi korona-aikana lisääntyy koko ajan. Korona on lisännyt etenkin lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, sillä vaikka epidemia vaikuttaa kaikkiin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tuore raportti. Kriisin haittavaikutukset myös kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville.
Erityisen tärkeää on tunnistaa ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä apua. Tähän ryhmään kuuluvat pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä perheet, joihin korona kriisi on tuonut uusia rahahuolia tai joiden perheissä on ongelmia mielenterveyden ja päihteiden kanssa. Tarvetta on sekä nopeille ja välittömille että pitkäkestoisille toimille.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Tästä syystä kunnissa on varmistettava lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävä taso ja kuntien on saatava riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen esimerkiksi valtionosuuksien kautta.
Meillä Äänekoskella on tärkeää reagoida tähän tilanteeseen ja tunnistaa avun tarve ajoissa. Sytytyslanka palaa ja palo on estettävissä, kunhan vain toimitaan ajoissa. Tästä syystä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua Äänekosken kaupungin olisi tärkeä valmistella nopealla aikataululla toimenpideohjelma koronaepidemian aikana patoutunutta ja syntynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia vastaan.
Valmistelu tulee tehdä laajasti yhteistyössä eri kaupungin toimialojen, nuorisovaltuuston ja lähimpien sidosryhmien kuten järjestöjen kanssa.
Kevään ja kesän aikana voidaan kartoittaa palvelutarve eri alojen, kuten sosiaalitoimen, päihdepalvelujen ja koulujen osalta. Toisessa vaiheessa sitten luoda suunnitelma ja konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten tilanteen tukemiseksi. Kokonaisuudessa on myös arvioitava mitkä toimenpiteet ovat kertaluonteisia tai lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia.
Toimenpidekokonaisuus ehtisi näin valmisteltuna valtuustoon hyväksyttäväksi syksyllä 2021 talousarvion yhteydessä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää toimialojen talousarvioiden lisäksi valtion ns. korona-apua. Tärkeintä on toimia ripeästi hyvässä yhteistyössä eri tahojen kesken.
Leila Lindell
