Sytytyslanka palaa – reagoimmeko?
Nuorten pahoinvointi korona-aikana lisääntyy koko ajan. Korona on lisännyt etenkin lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, sillä vaikka epidemia vaikuttaa kaikkiin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tuore raportti. Kriisin haittavaikutukset myös kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville.
Erityisen tärkeää on tunnistaa ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä apua. Tähän ryhmään kuuluvat pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä perheet, joihin korona kriisi on tuonut uusia rahahuolia tai joiden perheissä on ongelmia mielenterveyden ja päihteiden kanssa. Tarvetta on sekä nopeille ja välittömille että pitkäkestoisille toimille.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Tästä syystä kunnissa on varmistettava lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävä taso ja kuntien on saatava riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen esimerkiksi valtionosuuksien kautta.
Meillä Äänekoskella on tärkeää reagoida tähän tilanteeseen ja tunnistaa avun tarve ajoissa. Sytytyslanka palaa ja palo on estettävissä, kunhan vain toimitaan ajoissa. Tästä syystä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua Äänekosken kaupungin olisi tärkeä valmistella nopealla aikataululla toimenpideohjelma koronaepidemian aikana patoutunutta ja syntynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia vastaan.
Valmistelu tulee tehdä laajasti yhteistyössä eri kaupungin toimialojen, nuorisovaltuuston ja lähimpien sidosryhmien kuten järjestöjen kanssa.
Kevään ja kesän aikana voidaan kartoittaa palvelutarve eri alojen, kuten sosiaalitoimen, päihdepalvelujen ja koulujen osalta. Toisessa vaiheessa sitten luoda suunnitelma ja konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten tilanteen tukemiseksi. Kokonaisuudessa on myös arvioitava mitkä toimenpiteet ovat kertaluonteisia tai lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia.
Toimenpidekokonaisuus ehtisi näin valmisteltuna valtuustoon hyväksyttäväksi syksyllä 2021 talousarvion yhteydessä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää toimialojen talousarvioiden lisäksi valtion ns. korona-apua. Tärkeintä on toimia ripeästi hyvässä yhteistyössä eri tahojen kesken.
Leila Lindell