Luja, mutta
lempeä

Ensin se oli oikeus

Ensin se oli oikeus, miten on nyt?

Kesä 2021 kuntavaaleissa suomalaiset pääsivät äänestämään. Äänestysprosentti oli järkyttävän huono meillä Äänekoskella ja myös koko maassa.

Yleinen ja yhtäläinen oikeus äänestää on vähän yli sata vuotta vanha. Aiemmin se oli sidottu veronmaksukykyynntai virka-asemaan aiemmin. Äänioikeus koettiin tuolloin epäoikeudenmukaiseksi ja mahdollisuus äänestää annettiin kaikille.

Nyt olemme itse ajamassa tilanteen takaisin siihen, että kansalaisten taustatekijät vaikuttavat hänen äänensä kuulumiseen yhteiskunnassa. Tulot ja koulutus vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. Historia siis tietyllä tavalla toistaa itseään, tosin nyt vapaaehtoispohjalta.

Mitä nuorempi ikäluokka sen heikompaa on into äänestää. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on aihealue, jossa perheiden vastuuta ei voi ulkoistaa. Kouluissa yhteiskuntaopin tunnit ja eri järjestöjen kampanjat nuorisovaalit mukaan lukien pyrkivät kasvattamaan nuorista aktiivisia kansalaisia. Jos kotoa ei anneta mallia äänestämiseen, vaalien merkitys oman elämän raameille ei nuorelle avaudu.

Suuret ikäluokat ovat kuulleet kertomuksia siitä, millaista oli, kun oma suku ei päässyt äänestämään. Silloin mahdollisuus äänestää tuntuu todelliselta oikeudelta, jota he myös hyödyntävät vilkkaammin kuin muut ikäluokat.

Käsitteiden muuttuminen kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Siinä missä historian sivut kertovat yleisestä äänioikeudesta, suomalaiset ovat jo kauan keskuudessaan puhuneet äänestämisestä velvollisuutena. Olkoonkin, että mikä tahansa motiivi äänestää on yhtä hyvä, niin kansan suussa oikeuden muuttuminen velvollisuudeksi kertoo pitkän ajan ilmiöstä.

Jos velvollisuuden tunnekaan ei tuota tulosta, seuraava askel on pakko. Äänestyspakkoakin on jo julkisessa keskustelussa väläytelty. Itse en sitä kannata. Luotan siihen, että intoa ja tahtoa äänestämiseen on mahdollista nostaa. Tässä katseet kääntyvät ennen muuta puolueisiin.

Kuntapolitiikan arki on itse asiassa pääosin suhteelisen sovinnollista. Suurin osa valtuustoissa edustettuina olevista puolueista ovat mukana kunnanhallituksissa.tai valtuuston puheenjohtajistossa. Tämä on vaikuttanut siihen, että eduskunnasta tuttu hallitus-oppositio -asetelma puuttuu kunnista.

Jos kuitenkin vaalikampanjassa julkisesti haluttiin  nostaa omaa profiilia räyhäämällä ja provosoiden, vaalien jälkeinen yksituumaisuus voi hämmentää kuntalaisia. Osa äänestäjistä jopa pettyy ja voi jättää seuraavissa vaaleissa äänestämättä, jos muutosta ei luotujen mielikuvien mukaisesti rytinällä tullutkaan. Yksittäisen valtuutetun vaikutusmahdollisuus kun on rajallinen.Kuntapolitiikka on myös kestävyyslaji. Muutosten eteneminen vie aikansa ja isossa organisaatiossa se vaatii määrätietoista johtamista.

Ratkaisuhakuisuudesta kannattaisi olla ylpeitä. Järkevillä kompromisseilla ja hyvällä kuntapolitiikalla on luotu suomalaisille arki, jonka myötä olemme maailman onnellisin kansa.

Käytännössä se näkyy meillä Äänekoskella elävänä kaupunkina sen kylineen. Se näkyy myös hyvänä peruskoulutuksen tasona, vientiä ja työtä takovina yrityksinä ja hyvistä liikunta-ja kulttuuri mahdollisuuksina sekä  hyvinä ulkoilumahdollisuuksina. Nämä eivät ole tulleet automaattisesti eivätkä ole itsestäänselvyyksiä meilläkään jatkossa.

Kiitos Sinulle, joka äänestit. Se on edelleen oikeutemme.

Leila Lindell

Maakuntaneuvos

Keskusta kakkoseksi 2021 kuntavaaleissa Äänekoskella

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi 16.6 puoluehallituksessa rohkenevansa tehdä kuntavaaleista sen johtopäätöksen, että keskustan aurinko voi nousta.

– Ja voisi kai sanoa näin, että se kuntavaalien kananmuna on nyt paistettu, mutta vaalista jäi jotenkin elämään usko siihen, että politiikkaa kannattaa tehdä aurinkoinen puoli ylöspäin. Ei saa johtaa pelolla eikä hallita uhkakuvilla, hän pohdiskeli.

Keskustan osalta Äänekoskella tämä oli työvoitto myönteisemmän ja tulevaisuususkoisemman ja eteenpäin katsovan politiikan linjalle toisin kuin ehkä jossakin haluttiin ajatella. Oli hienoa, että paransimme tulostamme ja ylsimme kakkossijalle Äänekoskella. Kiitos siitä kuuluu teistä jokaiselle. Kaikkien ehdokkaiden työn tuloksena onnistuimme.

Yksi valopilkku meillä on myös uusien ehdokkaiden menestys, mikä on keskustan tulevaisuudelle erityisen tärkeää. Keskustan valtuustoryhmän keski-ikä laski  52 vuoteen ja sukupolven vaihdos toteutui hallitusti.

Nyt onkin tärkeää, että tulevissa poliittisten ryhmien neuvotteluissa saavutetaan hyvällä yhteistyöllä sellainen neuvottelutulos, jossa ehdokkaana olleiden osaaminen saadaan kunnan toiminnan edistämisessä hyötykäyttöön.

Aurinko nousee varmasti ja paistaa myös Äänekoskella. Yhdessä ja yhteistyöllä muiden puolueiden kanssa.

Leila Lindell