Millainen on hyvän ikääntymisen resepti

Jokaisella tulee olla oikeus hyvään ja arvokkaaseen vanhenemiseen. Siihen kuuluu itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus. Jokaisen on saatava tarvitsemaansa tukea ja palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Elinympäristön ilmapiiri, hyvä elämän laatu ja ikäihmisen toimintakykyä tukeva elämänpiiri antavat elämään mielekkyyttä.

Hyvän ikääntymisen reseptiin kuuluvat keskeisesti ihmisläheisyys, asennemuutos ja kotipainotteisuus. Meistä jokaisesta tulee aikanaan vanha. Siksi on tärkeää suhtautua iäkkäisiin ihmisiin siten kuin haluamme itseemme suhtauduttavan.

Keskustan ikääntymisen reseptissä painotetaan valinnanvapautta ja keinoja, jotka tukevat ikäihmisiä asumaan kotona mahdollisimman pitkään.  Kotona asumisen tärkein edellytys on ikääntyneen vireys ja fyysinen toimintakyky.

Yksi hyvä keino mahdollistaa kotona asuminen on omaishoito.  Omaishoidolle tulisi laatia valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit ja siirtää tuki Kelan vastattavaksi. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä ja heille on turvattava myös tukipalvelut.

Myös perhehoidon mahdollisuudet tulee ottaa paremmin käyttöön. Hoitajan kodissa tapahtuva perhehoito sopii erityisen hyvin kodinomaisten olosuhteiden myötä myös alkavaa muistisairautta potevalle vanhukselle. Perhehoitoa voidaan järjestää myös yhteisöllisenä perhekotina: tällöin useampi vanhus asuu saman katon alla perhehoitajan turvin ja yhteisöllisyys tuo myös turvaa vanhuksen elämään.

Aluevaaleissa olenkin nostanut tärkeäksi asiaksi turvata monipuoliset palvelut sekä oman valinnan mahdollisuudet, josta muodostuu sitten laadukas arki. Toimintamalleja ikäihmisten hoidossa tulee kehittää yhdessä heidän kanssaan.  On tärkeää, että hyvinvointialueen asukkaat pääsevät osallistumaan ja heitä osallistetaan palveluiden kehittämisessä.

 

Leila Lindell

aluevaaliehdokas (kesk.)

Onko potilaiden etu sama kuin kuntien etu?

Miettiä voi ja pitääkin, onko asiakkaiden etu sama kuin kuntien etu. Tämä korostuu etenkin vuonna 2022, kun kunnat pyrkivät minimoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon menonsa ja siten myös erikoissairaanhoidolle budjetoimansa eurot. Säästöillä on nimittäin nostattavia vaikutuksia kuntien tulevien vuosien valtionosuuksiin ja toisaalta keventävä vaikutus hyvinvointialueen tulevaan rahoituspohjaan. Yhtälö on hyvin ristiriitainen tavoitetilojen osalta, mikä ruokkii epäluottamusta.

Palveluiden tuottajan eli erikoissairaanhoidon odotetaan sopeuttavan toimintansa kuntien edellyttämälle tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintoja joudutaan supistamaan ja potilaiden hoitoon pääsy viivästyy. Ratkaisulla on myös merkittävä vaikutus henkilöstön saatavuuteen, etenkin, jos joudutaan käyttämään YT-menettelyjä.

Onko tämä ratkaisu paras nykyisessä koronan vaikeuttamassa henkilöstötilassa vai olisiko parempi pyrkiä yhdessä kuntien kanssa löytämään yhteinen tahtotila realistiselle pohjalle? Yhtään potilasta erikoissairaanhoitoon kun ei tule ilman, että heille on tehty lähete perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla.

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (13.12.2021) kysytään osuvasti, ottivatko isännän ääntä käyttäneet kunnat aidosti vastuuta Keski-Suomen tulevaisuudesta. ”Toivoa sopii, että moni asia ei ole jäänyt tuuliajolle. Ja että työpaikkoja ja valtion rahaa ei menetetty kovin valtavasti.” Toivon samaa.

Leila Lindell

Aluevaaliehdokas ( kesk.)