Onko potilaiden etu sama kuin kuntien etu?
Miettiä voi ja pitääkin, onko asiakkaiden etu sama kuin kuntien etu. Tämä korostuu etenkin vuonna 2022, kun kunnat pyrkivät minimoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon menonsa ja siten myös erikoissairaanhoidolle budjetoimansa eurot. Säästöillä on nimittäin nostattavia vaikutuksia kuntien tulevien vuosien valtionosuuksiin ja toisaalta keventävä vaikutus hyvinvointialueen tulevaan rahoituspohjaan. Yhtälö on hyvin ristiriitainen tavoitetilojen osalta, mikä ruokkii epäluottamusta.
Palveluiden tuottajan eli erikoissairaanhoidon odotetaan sopeuttavan toimintansa kuntien edellyttämälle tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintoja joudutaan supistamaan ja potilaiden hoitoon pääsy viivästyy. Ratkaisulla on myös merkittävä vaikutus henkilöstön saatavuuteen, etenkin, jos joudutaan käyttämään YT-menettelyjä.
Onko tämä ratkaisu paras nykyisessä koronan vaikeuttamassa henkilöstötilassa vai olisiko parempi pyrkiä yhdessä kuntien kanssa löytämään yhteinen tahtotila realistiselle pohjalle? Yhtään potilasta erikoissairaanhoitoon kun ei tule ilman, että heille on tehty lähete perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (13.12.2021) kysytään osuvasti, ottivatko isännän ääntä käyttäneet kunnat aidosti vastuuta Keski-Suomen tulevaisuudesta. ”Toivoa sopii, että moni asia ei ole jäänyt tuuliajolle. Ja että työpaikkoja ja valtion rahaa ei menetetty kovin valtavasti.” Toivon samaa.
Leila Lindell
Aluevaaliehdokas ( kesk.)
