Lähestymme adventtiaikaa. Itselleni sana adventti tuo vahvasti muiston Äänekosken kansakoulun neljännen luokan marraskuisesta päivästä vuonna 1967. Olimme uskonnon tunnilla ja opettajamme Urpo Sparf kysyi luokaltamme, mitä adventti tarkoittaa. Asia oli luultavasti käyty alkusyksyn aikana tunnilla läpi, mutta kun olin ollut parisen viikkoa sairauden takia pois koulusta, en tiennyt vastausta enkä viitannut. Opettaja kuitenkin kysyi minulta. Nolona sanoin rehellisesti, että en tiedä. Opettaja kertoi meille, että adventti tarkoittaa odotusta. Täytyy myöntää, että sen jälkeen adventin tarkoitus on ollut minulle selvä. Monesti asiat ja tilanteet, joissa joutuu tiukalle sekä myöntämään ettei tiedä, lisäävät tiedon janoa ja perehtymistä asiaan.
Adventti on joulun alla oleva kirkollinen kausi, joka alkaa neljä viikkoa ennen joulua ja valmistaa meitä joulun juhlaan. Adventin aikana päästään keskittymään odotukseen, rukoukseen ja valmistautumiseen Kristuksen syntymän juhlaan. Myös Äänekoskella järjestetään kirkoissa erityisiä jumalanpalveluksia, adventtikynttilöiden sytyttämistä sekä joulun odotuksen tapahtumia. Kausi symboloi myös odotusta Kristuksen tulemisesta, ja se on tärkeä osa kristillistä kalenteria.
Adventin aika on täynnä merkityksiä, jotka liittyvät odotukseen, valmistautumiseen ja toivon herättämiseen. Tarina alkaa aikaisista kristillisistä perinteistä, jolloin seurakunnat alkoivat valmistautua joulun juhlaan. Ensimmäisinä sunnuntaina sytytetään adventtikynttilöitä, jotka symboloivat toivoa, rauhaa, iloa ja rakkautta. Jokainen kynttilä tuo esiin erilaisia teemoja, ja ne muistuttavat uskovia siitä, kuinka Kristus tuo valoa pimeyteen.
Tarinan ydin on odotuksessa – odotuksessa joulun ilosta. Adventti muistuttaa siitä, että elämä on jatkuvaa valmistautumista. Joulun alla meillä on tilaisuus miettiä omia arvoja, suhteita, elämää, samalla kun voimme jakaa rakkautta ja toivoa ympärillemme. Toivoa tulevasta.
Adventin ajan sanoma perustuu vahvasti Raamatun opetuksiin, ja se keskittyy erityisesti odotukseen ja valmistautumiseen.
Vanhassa testamentissa Jesaja ennustaa Messiaan syntymää, toivoa Pelastajasta ja Vapahtajasta. Uudessa testamentissa kerrotaan Johannes Kastajasta, joka kehotti valmistautumaan Herran tuloon. Jouluun liittyy vahva symboliikka valosta: ”Valo paistaa pimeydessä, eikä pimeys ole sitä voittanut.”
Joulun odotus, adventin aika on myös rauhoittumisen ja ilon aikaa. Jumalan valtakunnan sanotaan olevan rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Sitä adventti toivon mukaan tuo meille kaikille arkeen ja alkutalven pimeyteen.
Näillä Äänekosken kirkon kulmilla adventin aikana meillä kaikilla on tilaisuus syventää uskoa, odottaa lupauksia ja jakaa rakkautta ja rauhaa ympärillämme. Nämä opit tuovat tänä epävarmuuden aikakautena valoa, iloa ja rauhaa meille jokaiselle. Hyvää adventtia!
Leila Lindell
Äänekosken kirkkovaltuuston jäsen
Voitto jo toisen kerran heti perään alle 20 000 asukkaan sarjassa on koko tarkastuslautakunnan yhteiselle työlle merkittävä saavutus. Joukkueemme on osaava ja toimiva kokonaisuus, ja puheenjohtajana olen siitä hyvin ylpeä. Hyvä me!
– Tarkastuslautakunnan vuosi on ollut jälleen innovatiivinen, aktiivinen sekä työntäyteinen. Arviointityön ohella lautakunta on halunnut valtuustokauden aikana kehittää kaupungin tarkastustoimen työtä suuntaan, joilla voimme auttaa kaupunkia kehittymään sekä kehittämään johtamisjärjestelmäänsä ja pääsemään kaupunkistrategiansa tavoitteisiin.
KPMG:n järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa Äänekosken kaupungin arviointikertomus vuodelta 2023 palkittiin Suomen parhaana alle 20.000 asukkaan sarjassa jo toisen kerran peräkkäin.
Arviointikertomus kohdentuu tarkastuslautakunnan tehtävän kannalta tärkeisiin kokonaisuuksiin.
Kertomuksessa tehdyt painotukset ovat huolellisesti punnittuja ja kertovat hyvästä analyyttisesta otteesta. Aineistolähteitä on hyödynnetty monipuolisesti. Esimerkiksi nuorisovaltuuston näkemysten hyödyntäminen on innovatiivinen lisä arvioinnissa.
Aineistojen käyttö on myös perusteltu ja kuvattu selkeästi. Kunnan toiminnan riskien tarkastelu on integroitu hyvin arviointikertomuksen sisältöön.
Tarkastuslautakunnan tekemät arviointipäätelmät nojaavat tehtyihin havaintoihin ja niiden taustalla oleviin aineistolähteisiin.
Luettavuuteen on systemaattisesti panostettu. Esimerkiksi monimutkaisia käsitteitä on avattu taitavasti, mikä parantaa kertomuksen lukijan kokemusta. Perusteluissa kiitettiin mm. sitä, että kertomuksen painotus on onnistunut, arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty, ja Äänekosken kaupungin tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla.
Kilpailuun osallistuneiden kuntien arviointikertomuksissa näkyy pitkäjänteinen arviointityön laadun kehitystyö.
Kunnat ovat panostaneet arviointitiedon luotettavuuden ja uskottavuuden vahvistamiseen. Kertomusten laadussa on nähtävissä positiivista muutosta, vaikkakin kehittämisen varaa on olemassa. Yhteisöllisyyden elementti on tulossa uudella tavalla osaksi kuntien tuloksellisuuden arviointia.
— Kunnat ja hyvinvointialueet ovat luomassa innovatiivisia yhteistyömuotoja arviointien toteuttamiseen. Uudenlaiset yhteisarvioinnit ovat tärkeä tulevaisuuden näkökulma, kun pyritään vähentämään hyvinvointijärjestelmään liittyvää osaoptimointia. Tarkastuslautakuntien arviointityöllä on osaoptimoinnin vähentämisessä tärkeä rooli, arvioi tuomariston puheenjohtaja Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.
—Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunta- ja sotekenttä on kokenut suuren muutoksen. Samalla hyvinvointialueet muodostivat arviointikertomuskilpailussa ensimmäistä kertaa oman kilpailusarjan. On ollut mielenkiintoista tarkastella, miten toteutunut muutos on heijastunut tarkastuslautakuntien työskentelyyn ja arviointikertomuksiin, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen.
Hyvällä yhteistyöllä voittoon
– Opimme kisassa, että arviointikertomuksen sisällössä tulee keskittyä olennaiseen ja toiminnan kehittämisessä hyödynnettävään tietoon. On hyvä keskittyä kaupunkistrategiassa tehtyihin valintoihin kuin muihinkin tarkastuslautakunnan arviointikohteiksi valitsemiin prosesseihin ja järjestelmiin, Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell kertoo.
Lindellin mukaan kertomuksen rakenne, painotukset ja tarkastelun analyyttinen ote on eduksi ja suosituksista tulee rakentua näin tehden tärkeä osa arviointikertomusta.
– Onnistuneella arviointikertomuksella pystymme tuottamaan lisäarvoa niin valtuustolle kuin kuntalaisille. Olemme valtuuston ja kuntalaisten ”työrukkanen”.
Äänekosken tarkastuslautakunnan toiminta on strategian mukaisesti osallistavaa. Kaikilla lautakunnan jäsenillä on selkeä rooli arviointikertomuksen pohjatyön valmistelussa ja tietojen keräämisessä. Tällainen työskentelytapa aktivoi kehittävään otteeseen ja asioihin paneutumiseen.
– Erittäin tärkeänä asiana näen myös Keski-Suomen kuntien sekä hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien puheenjohtajaverkoston toiminnan, Lindell sanoo.
Kertomuksen luettavuuteen on panostettu ja Äänekosken arviointikertomuksen teksti taitettiin edellisen vuoden tavoin visuaalisesti selkeään muotoon. Tarkastuslautakunta on kuunnellut myös nuorten arvokkaita näkemyksiä kaupungin yhteiseen päätöksentekoon.
– Kiitokset kaupungin viestintäsuunnittelija Suvi Kallioiselle avusta arviointikertomuksen taiton osalta. On erittäin tärkeää, että kertomus on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan helppo lukea ja selkeä. Olennaisten asioiden tulee erottua selkeästi. Tässä onnistuimme tällä kertaa, Lindell toteaa
Äänekosken arviokertomuksen johtopäätös on, että tavoitteet tuovat rotia
Tarkastuslautakunta tuo raportissaan esille myönteisiä havaintoja, kehitettäviä asioita sekä mahdollisia riskejä.
– Paljon on ollut onnistumisia ja asioita, joissa kaupunki on pärjännyt hyvin. Olemme mukana valtiovarainministeriön avoimen hallinnon työryhmässä ja saimme mm. Vuoden varhaiskasvatuskunta, Vuoden ympäristötarkastaja ja Vuoden yrittäjyyskasvatus -palkinnot. Myös edellinen arviointikertomus palkittiin, Lindell listaa.
–Myös nuorisovaltuuston vahvemmin mukaan ottaminen tarkastuslautakunnan toimintaan oli tärkeä asia. Nuorten raikkaat näkemykset ilahduttavat ja tuovat uutta potkua. Yhtenä kehittämisehdotuksena tarkastuslautakunta esitimme, että nuorisovaltuustoa hyödynnetään enemmän päätöksenteon valmistelussa.
– Tarkastuslautakunnan mukaan kehitettävää on kuitenkin mm. kaupungin, konserniryhmän ja valtuuston välisessä yhteydenpidossa, avoimuudessa ja yhteisissä tavoitteissa. Strategian mittareiden tulee olla hyvin selkeitä ja s vuositavoitteiden realistisia. Tavoitteet tuovat rotia ja mittareiden tulisi ohjata aidosti toimintaa, Lindell sanoo.
Isoimpana riskinä arviointikertomuksessa toimme taloudenhallinnan ja sen, miten kuntaorganisaatio muuttuu joustavasti tämän päivän tarpeisiin. Myös säätiöiden takaukset nähdään riskinä ja konsernivalvontaa tulisi tarkastuslautakunnan mukaan ulottaa myös niihin, Lindell toteaa.
– Riskinä on ylipäätään globaali maailmankehitys. Kun valtionosuudet tippuvat, niin olisi tärkeää, etteivät verotulot laske. Tästä syystä talouden tasapainottamistoimia on välttämätöntä jatkaa, Lindell sanoo.
Myös koulukiusaaminen on nähty ongelmaksi, ja sen myös nuorisovaltuusto nosti esiin. Näihin onkin paneuduttava tarkemmin vuoden 2024 arviointikertomuksessa.
Lisätietoja:
Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Leila Lindell
040 356 5899
leila.lindell@aanekoski.fi
