Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriö puolestaan on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.
Hyvinvointialueiden saama rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin tarvekertoimiin kolmen vuoden viiveellä. Vuoden 2024 osalta vuosien 2019 ja 2021 tietoihin. Vuoden 2025 rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin vuoden 2022 palvelutarvekertoimiin, jotka perustuvat kuntien ja kuntayhtymien toimittamiin tietoihin 274 eri tarvetekijästä. Tarvetekijöitä ovat esimerkiksi ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutusaste.
Kunnat ja kuntayhtymät toimivat viimeisenä vuotena, kun niillä oli Sote vastuullaan 2022 hyvin vaikeassa epidemiatilanteessa sekä potilastietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa. Kunnat supistivat sosiaali- ja terveydenhuollon menot minimiin odottaessaan hyvinvointialueiden tuloa. Keski-Suomen palvelutarvekerroin oli tuolloin 3% alle maan keskiarvon.
Valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75-98% välillä ja oli Keski-Suomen osalta vain noin 86%. Tästä johtuu vaikea taloudellinen tilanne myös Keski-Suomessa. Verrattuna Keski-Suomen 4.9% osuuteen Suomen väestöstä rahoitusosuus on ollut laskeva. Vuonna 2023 rahoitusosuus oli 4.9%, vuonna 2024 4.85% ja vuonna 2025 vain 4.76%. Huomionarvoinen tieto on, että terveydenhuollon kustannukset olivat Keski-Suomessa vuonna 2023 8% alle ja sosiaalihuollon 10% yli maan keskiarvon.
Tehtäessä vuoden 2025 rahoituslaskelmaa on käytettävä tietoa vuosilta 2023 ja 2024. Näin saataisiin tarkempi arvio vuoden 2025 kuluista kuin vuoden 2022 tietojen pohjalta tehdyn ennusteen pohjalta. Myös sosiaalihuollon merkittävä yli maan keskiarvon kustannus on analysoitava.
Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) Jyväskylän yliopisto
aluevaltuutettu keskusta
Leila Lindell
Maakuntaneuvos
aluevaltuutettu keskusta
Kuntataloudella on Suomen kunnissa isoja haasteita. Kunta- ja valtiontalouteen kohdistuu tulevina vuosina osalta isoja epävarmuustekijöitä. Keskustan valtuustoryhmä on useana vuonna esittänyt talousarvion valmisteluprosessin kehittämistä. Kiitos valtuuston puheenjohtajalle, että syksyn aikana valtuutetut ovat päässet perehtymään talouden vakauttamissuunnitelmiin perusteellisesti. Iltakoulut ja seminaarit ovat antaneet riittävästi tietoa ja turhat luulot on voitu korvata tiedolla. Tämä on tiedolla johtamista parhaimmillaan.
Talousarvio on se työkalu, jonka avulla voimme yhdessä suunnitella kaupungin tulevaisuutta kehittymään kestävällä ja elinvoimaisella tavalla. Meidän tehtävämme on ollut luoda taloudellisesti vakaa ja oikeudenmukainen Äänekoski, jossa kaikilla asukkailla on mahdollisuus hyvinvointiin ja elämänlaatuun riippumatta siitä, asuvatko he kaupungin keskustassa vai maaseudulla.
Keskustan arvot ja periaatteet ovat vahvasti läsnä tässä talousarviossa. Me uskomme tasapainoiseen taloudenpitoon, joka huomioi pitkän aikavälin kehityksen ja hyvinvoinnin. Meille on tärkeää, että Äänekosken talousarvio tukee kestävää kehitystä, alueellista tasa-arvoa ja elinvoimaisen maaseudun ylläpitämistä. Olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että Äänekoski on paikka, jossa asukkaat voivat kokea turvaa, mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.
1. Vastuullinen taloudenhoito ja investoinnit
Keskustan valtuustoryhmälle korostaa strategista ajattelua ja pitkäjänteistä suunnittelua. Meidän on investoitava fiksusti, jotta pystymme huolehtimaan kaupungin peruspalveluista ja samaan aikaan edistämään tulevaisuuden kasvua. Esimerkiksi investoinnit koulutukseen, infrastruktuuriin ja elinkeinoelämään ovat välttämättömiä, jotta kaupungin kilpailukyky säilyy ja kehittyy.
On kuitenkin syytä todeta, että kaupungin leasingvastuut ovat nyt tasolla, jossa niiden vaikutus käyttötalouteen on merkittävä. Samalla lainoja tulisi saada lyhennettyä.
2. Palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen
Keskustan valtuustoryhmälle on tärkeää, että kaupungin palvelut pysyvät helposti saavutettavina kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Erityisesti maaseudulla asuvat äänekoskelaiset eivät saa jäädä palvelujen kehityksessä vähemmälle huomiolle. Meidän on huolehdittava, että kunnassa on tasapuoliset palvelut ja että kaikki alueet saavat osansa kaupungin resursseista.
3. Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen
Äänekosken kaupungin talousarvion on myös heijasteltava keskustan arvoja ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen osalta. Me haluamme varmistaa, että investoinnit kohdistuvat paitsi taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin, myös ekologisesti kestäviin hankkeisiin. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja kestävät liikenneinvestoinnit ovat tärkeitä askelia kohti vihreämpää ja kestävämpää Äänekoskea.
4. Työllisyyden ja elinvoiman tukeminen
Työllisyys ja elinvoima ovat aina keskiössä, kun mietimme talousarvion suuntaviivoja. Työpaikkaomavaraisuus on avainasemassa Äänekosken tulevaisuuden kannalta. Meidän tulee tukea yrittäjyyttä ja kannustaa uusia investointeja, jotka tuovat äänekoskelaisille työpaikkoja. Tähän liittyy myös maaseudun elinvoiman tukeminen, sillä maaseudun hyvinvointi on elintärkeä osa koko kaupungin menestystä.
Keskustan valtuustoryhmän mielestä kaupunginhallituksessa talousarvioon lisätty maininta tulevaisuuden työpajatoiminnasta sisältöineen on tärkeä asia.
5. Vahva yhteisöllisyys ja alueellinen tasa-arvo
Meille keskustalaisille on tärkeää, että Äänekosken eri osat voivat kasvaa ja kehittyä tasapainoisesti. Ei ole oikein, että tietyt alueet jäävät huomiotta talousarvion suunnittelussa. Meidän tulee varmistaa, että koko kaupunki, niin maaseutu kuin kaupunkikin, voi kehittyä elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Tämä tarkoittaa muun muassa tasapuolisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja kulttuuriin.
Uskomme, että kunnan talousarvion tulee olla paitsi tasapainoinen myös mahdollisuus kehittää kaupunkia ja parantaa asukkaidensa elämänlaatua. Äänekoski on paikka, jossa asuu aktiivisia ja yhteisöllisiä ihmisiä, ja meidän tehtävänämme on luoda sille olosuhteet, joissa sekä ihminen ja ympäristö voivat kukoistaa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Keskustan Äänekosken valtuustoryhmä haluaa olla aktiivisena rakentamassa Äänekoskesta entistä parempaa ja kestävämpää paikkaa asua ja elää. Meille on tärkeää, että kaupungin talousarvio tukee vastuullista taloudenpitoa, elinvoimaisuutta ja hyvinvointia kaikilla alueilla. Tämä on meidän yhteinen tavoitteemme, ja me olemme valmiita tekemään yhteistyötä sen eteen.
Keskustan valtuustoryhmä esittää talousarvion ja -suunnitelman hyväksymistä esitetyssä muodossa.
Kiitos kaupungin henkilöstölle, virkamiehille, johtoryhmälle ja valtuutetuille kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja tulevaa vuotta 2025.
