Soten sosiaalihuollon merkittävä yli maan keskiarvon kustannus on analysoitava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriö puolestaan on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.
Hyvinvointialueiden saama rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin tarvekertoimiin kolmen vuoden viiveellä. Vuoden 2024 osalta vuosien 2019 ja 2021 tietoihin. Vuoden 2025 rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin vuoden 2022 palvelutarvekertoimiin, jotka perustuvat kuntien ja kuntayhtymien toimittamiin tietoihin 274 eri tarvetekijästä. Tarvetekijöitä ovat esimerkiksi ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutusaste.
Kunnat ja kuntayhtymät toimivat viimeisenä vuotena, kun niillä oli Sote vastuullaan 2022 hyvin vaikeassa epidemiatilanteessa sekä potilastietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa. Kunnat supistivat sosiaali- ja terveydenhuollon menot minimiin odottaessaan hyvinvointialueiden tuloa. Keski-Suomen palvelutarvekerroin oli tuolloin 3% alle maan keskiarvon.
Valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75-98% välillä ja oli Keski-Suomen osalta vain noin 86%. Tästä johtuu vaikea taloudellinen tilanne myös Keski-Suomessa. Verrattuna Keski-Suomen 4.9% osuuteen Suomen väestöstä rahoitusosuus on ollut laskeva. Vuonna 2023 rahoitusosuus oli 4.9%, vuonna 2024 4.85% ja vuonna 2025 vain 4.76%. Huomionarvoinen tieto on, että terveydenhuollon kustannukset olivat Keski-Suomessa vuonna 2023 8% alle ja sosiaalihuollon 10% yli maan keskiarvon.
Tehtäessä vuoden 2025 rahoituslaskelmaa on käytettävä tietoa vuosilta 2023 ja 2024. Näin saataisiin tarkempi arvio vuoden 2025 kuluista kuin vuoden 2022 tietojen pohjalta tehdyn ennusteen pohjalta. Myös sosiaalihuollon merkittävä yli maan keskiarvon kustannus on analysoitava.
Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) Jyväskylän yliopisto
aluevaltuutettu keskusta
Leila Lindell
Maakuntaneuvos
aluevaltuutettu keskusta
