Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 273 271 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita oli noin 32 000. Tämä vastaa 11,7 prosenttia väestöstä, mutta ennusteiden mukaan heidän osuutensa nousee valtakunnallisesti 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ikääntyminen kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tämä kehitys tuo valtavia haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille ja pakottaa meidät kysymään, miten järjestelmämme selviää kasvavasta palvelutarpeesta.
Nykyinen “palveluralli”, jossa ikäihmisiä siirrellään kunnasta toiseen, on epäinhimillinen ja kestämätön. Ikääntyneet ansaitsevat hoitoa ja palveluja, jotka ovat lähellä heidän kotikuntaansa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu palveluverkosta ja sen kehittämisestä, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö ei tällä hetkellä riitä takaamaan ikäihmisille sujuvaa ja arvokasta palvelua.
Osasyynä tilanteeseen on ollut kuntien puutteellinen tiedon toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle vuosina 2018–2022, mikä on ollut merkittävänä osatekijänäliian alhaiseen palvelutarvearvioon vuosien 2022-25 rahoituksessa. Kunnat eivät kuitenkaan enää vastaa palveluiden järjestämisestä, mutta niiden rooli ennaltaehkäisevien toimien, kuten yhteisöllisyyden, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden tarjoamisessa, on olennainen. Näillä keinoilla voidaan tukea hyvinvointialueita ja vähentää raskaiden hoivapalveluiden tarvetta.
Hyvinvointialueiden on puolestaan priorisoitava hoidon paikallisuus ja varmistettava, että resurssit ja henkilöstö riittävät vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Erityisesti kotihoitoa ja kevyempää palveluasumista on kehitettävä, jotta jokainen ikäihminen saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa hoitoa. Samalla on tärkeää panostaa hoitohenkilöstön työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutukseen.
Palvelurallin lopettaminen vaatii konkreettisia päätöksiä, resurssien oikeaa kohdentamista ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ikäihmiset, jotka ovat tehneet työuransa ja maksaneet veronsa, ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Nyt on aika varmistaa, että hoiva ja palvelut ovat paitsi inhimillisiä myös läheisiä ja laadukkaita. Yhteistyö ei ole valinta, vaan välttämättömyys.
Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) Jyväskylän yliopisto
Aluevaltuutettu (keskusta)
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
alevaltuustoehdokas
Leila Lindell
Maakuntaneuvos
Aluevaltuutettu (keskusta)
Aluevaaltuustoehdokas
Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Voitkin tulevaisuudessa kysyä itseltäsi, missä olit, kun hyvinvoinnistamme vastaavia henkilöitä päätettiin. Äänestitkö vai olitko tietämätön mistä kyse?
Aluevaaleissa on erittäin tärkeä äänestää, koska hyvinvoinnin ja turvallisuuden palvelut koskettavat meitä kaikkia niin kylissä kuin kuntakeskuksissakin. Lähipalveluiden vahvistaminen tulee olemaan ykkösasia tulevissa hyvinvointialueen vaaleissa niin soten kuin pelastustoimenkin osalta. Niiden pitää olla saatavilla lähellä tarvitsijoitaan – siis meitä kaikkia.
Lähipalveluita ovat sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut, joita on tarjolla kotikunnan alueella. Ne voivat löytyä kuntakeskuksesta, omasta koulusta, kotisohvalta etänä tai olla liikkuvia, tarpeen mukaan kotiin tulevia palveluita.
Keskusta on lähipalveluiden puolella
Ehdokkaan kotipaikan lisäksi äänestäjän on hyvä kiinnittää huomiota myös puolueen tavoitteisiin. Puolueiden välillä on eroa lähipalveluiden arvostamisessa, ja aluevaltuuston jäsenen on yksin vaikea turvata lähipalveluita, jos ei asialla ole laajemman ryhmän tukea.
Keskustan tavoitteena on turvata lähipalvelut jokaiseen kuntaan Keski-Suomessa, sillä lähipalveluiden vahvistaminen on puolueen tavoite numero yksi. Keskusta haluaa varmistaa vähintään yhden sote-aseman jokaisen kunnan alueelle. Myös paloasemien verkko tulee pitää nykyisellään. Tämä tavoite on meillä kaikilla Keskustan valtuutetuilla riippumatta siitä, mistä kunnasta he ovat kotoisin: Äänekoskelta, Joutsasta tai vaikka Jyväskylästä.
Keskustan linja on, että sote-asemalta saa ainakin terveyspalveluita, mutta myös muita palveluita alueen ihmisten tarpeiden mukaan. Vaikka asemien palvelut voivat olla eri paikoissa erilaisia, siellä pitää olla aina vähintään neuvontaa, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia niin, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti itselleen sopivaan hoitoon tai tukeen.
Miksi lähipalveluiden turvaaminen on tärkeää?
Ihmisten hyvä elämä ja arki on kodeissa ja kotikunnissa. Palveluiden etääntyminen johtaa helposti ihmisten välisten terveyserojen kasvuun, mikä on vastoin koko soteuudistuksen tavoitetta. Erityinen huomio tulee kiinnittää kunnan, hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön, joka on ja tulee olemaan hyvin tärkeässä roolissa.
Uudella hyvinvointialueella on paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia, kunhan uudistukset tehdään huolella alueen asukkaita ja henkilöstöä kuunnellen. Osallistaminen nuorisovaltuuston ja vanhusneuvostojen osalta onkin kirjattu lakiin. Aluevaltuuston on siis pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Koska muutos aiempaan päätöksentekomalliin on suuri, on tärkeää saada asukkaat äänestämään ja ottamaan kantaa. Näin pystytään parhaiten rakentamaan yhdessä hyvinvointia huomiseen.
Leila Lindell
Olen aluevaaleissa Keskustan ehdokkaana Keski-Suomessa.
