Yhteinen tarkoitus näkyy ihmisten arjessa
Kun puhumme palvelujen uudistamisesta, kannattaa aloittaa peruskysymyksistä: Mitä varten olemme olemassa? Miten toimimme niin, että tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla? Ja mistä tiedämme, että olemme onnistuneet?
Nämä kysymykset koskevat Keski-Suomen hyvinvointialuetta, Itä-Suomen yhteistyöaluetta ja kuntia. Jokaisella on oma tehtävänsä, mutta ihmisen arjessa palvelut eivät jakaudu hallinnon rajojen mukaan. Siksi tarvitsemme yhteistä suuntaa ja sujuvaa yhteistyötä.
Keski-Suomessa palvelujen on vastattava ihmisten tarpeisiin
Hyvinvointialueen tehtävä on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustoimen palveluja. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa työtä hyvin erilaisten alueiden ja asukkaiden tarpeiden kanssa. Palvelujen pitää olla vaikuttavia, oikea-aikaisia ja saavutettavia – myös silloin, kun etäisyydet ovat pitkiä tai henkilöstöä on vaikea saada.
Rakenteista ja säästöistä on keskusteltava avoimesti, mutta keskustelun keskiössä pitää olla palvelujen tarkoitus. Mitä hyötyä ratkaisusta on ihmiselle? Miten se vaikuttaa henkilöstön työhön ja palvelujen jatkuvuuteen? Millä tiedolla päätöksen vaikutuksia arvioidaan?
Tavoitteita ei pidä jättää yleisiksi kirjauksiksi. Tarvitaan selkeitä sisältöjä, vastuuhenkilöitä ja sovittua seurantaa. Määrälliset mittarit, kuten palveluun pääsyn ajat, kertovat yhden osan tilanteesta. Niiden rinnalla on kuultava asiakkaita ja työntekijöitä. Pelkät numerot eivät kerro kaikkea palvelun laadusta tai työn arjesta.
Yhteistyöalueella ratkaisut rakentuvat yhdessä
Itä-Suomen yhteistyöalueen näkökulmasta keskeistä on, että hyvinvointialueet pystyvät ratkaisemaan yhteisiä kysymyksiä yhteistyössä. Alueellinen yhteistyö voi vahvistaa osaamisen jakamista, palvelujen yhteensovittamista ja varautumista. Se voi myös auttaa löytämään toimintatapoja, joita yksittäisen alueen olisi vaikea kehittää yksin.
Yhteistyö ei kuitenkaan synny vain kokouksissa tai suunnitelmissa. Sen pitää näkyä selkeinä tavoitteina, sovittuina vastuina ja käytännön hyötynä. On arvioitava, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan ja miten tulokset vaikuttavat alueiden palveluihin.
Yhteistyöalueen onnistumista ei siis mitata vain sillä, että yhteistyötä tehdään. Olennaista on, parantaako se palvelujen toimivuutta, vahvistaako se osaamista ja auttaako se käyttämään yhteisiä voimavaroja viisaasti.
Kuntapäättäjänä katson vaikutuksia ihmisten lähellä
Kuntapäättäjänä minulle on tärkeää, että hyvinvointialueen ja yhteistyöalueen ratkaisut huomioivat myös kuntien ja paikallisyhteisöjen näkökulman. Kunnat tuntevat asukkaidensa arkea, järjestöjä, kouluja ja paikallisia olosuhteita. Tämä tieto kannattaa ottaa mukaan valmisteluun ajoissa.
Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö näkyy esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, turvallisuudessa, työllisyyden tukemisessa ja siinä, miten ihmiset löytävät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Vastuut ovat erilaisia, mutta yhteinen tavoite on sama: ihmisten hyvä arki.
Päätöksenteossa tarvitaan myös riittävästi tietoa. Luottamushenkilöiden on voitava arvioida, mihin ratkaisut perustuvat, millaisia vaikutuksia niillä tavoitellaan ja miten toteutumista seurataan. Kun tieto on ymmärrettävää ja tavoitteet selkeitä, päätöksenteko on vastuullisempaa ja keskustelu rakentavampaa.
Uudistumiskyky näkyy teoissa
Uudistuminen ei tarkoita muutoksia niiden itsensä vuoksi. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa, mikä toimii, mitä pitää korjata ja missä voimme tehdä asioita paremmin yhdessä. Se vaatii avointa keskustelua, henkilöstön osaamisen arvostamista ja rohkeutta oppia myös ratkaisuista, jotka eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.
Uudistumiskykyinen organisaatio uskaltaa asettaa tavoitteita, seurata niiden toteutumista ja muuttaa suuntaa, jos tieto osoittaa sen tarpeelliseksi. Samalla se pystyy kertomaan ihmisille ymmärrettävästi, mitä tehdään ja miksi.
Meidän on kysyttävä säännöllisesti: Mitä varten toimimme? Miten onnistumme? Mitä opimme ja mitä teemme seuraavaksi?
Kun Keski-Suomen hyvinvointialue, Itä-Suomen yhteistyöalue ja kunnat vastaavat näihin kysymyksiin omista tehtävistään käsin mutta yhteistä päämäärää kohti, uudistuminen voi näkyä ihmisten arjessa. Siinä työssä tarvitaan yhteistyötä, tietoa ja ennen kaikkea halua rakentaa tulevaisuutta yhdessä.

