Kunnat jättivät huonon perinnön hyvinvointialueelle

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi 11.6 SOTE-paleluverkon ensimmäisen vaiheen.  Maakunnan asukkaat ovat olleet ymmärrettävästi huolissaan palveluiden saatavuudesta. On ollut hyvä, että eri puolella Keski-Suomen SOTE palvelujen saatavuuteen on otettu kantaa.  Palaute on myös otettu huomioon kohtuullisen hyvin.

 

Hyvinvointialueen kunnilta siirtynyt SOTE palveluiden perintö oli ongelmallinen.  Kiinteistöjen kunto ja käyttöaste vaihteli kunnittain, erilaisia ICT järjestelmiä oli yli 60, käytännöt vaihtelivat eri puolella Keski-Suomea.

 

Yksi hankalimmista kuntatason poliitikkojen linjauksista oli pysäyttää jo esisopimusvaiheessa ollut terveydenhoidon ja sosiaalitoimen IT järjestelmien uudistaminen.  Kunnat ohjasivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniä pysäyttämään yli viisi vuotta yhdessä kolmen muun maakunnan kanssa valmistellun IT toimintojen kehittämishankkeen. Samalla pakotettiin terveyshallintotieteen professori Juha Kinnusen eroamaan tehtävästään sairaanhoitopiirin johdosta.

 

Jos kehityshanketta ei olisi lopetettu, järjestelmät olisivat jo nyt toiminnassa ja Jyväskylä olisi neljän maakunnan yhteisen järjestelmien kehittämiskeskus. Kuntapäättäjien perusteluna oli korkea hinta. Se olisi ollut keskimäärin noin 13 miljoonaa euroa/vuosi 2022-30 joka olisi sisältänyt sekä investointikulut 2022-25 että käyttökukut 2022-30.    Hyvinvointialueen ICT kulut olivat 2023 lähes 60 miljoonaan euroa. Uudet tekoälyä hyödyntävät järjestelmät olisivat olleet vain noin 25% ICT menojen kokonaiskuluista. Hyvinvointialueen yli 1400 miljoonan budjetista henkilöstömenot ovat yli 800 miljoonaan euroa. Jokainen yli 12 000 työntekijästä käyttää päivittäin hyvinvointialueen ICT järjestelmiä.

 

Tutkimuksen mukaan järjestelmien huono käytettävyys laskee työtehoa merkittävästi ja lisää työstressiä.  Jo 1-2 % työtehon lasku aiheuttaa 8-16 miljoonan lisäkulut. Lääkäreiden osalta on puhuttu 10% työtehon alenemisesta.  Tämä on yksi syy lääkäripulaan. Vanhojen järjestelmien huono käytettävyys lisää myös työntekijöiden stressiä.

 

Vanhanaikaisten järjestelmien uudistamista tehdään säästötoimenpiteiden takia pienin askelin. Tilanne voi pahimmillaan jatkua tämän vuosikymmenen loppuun saakka.

 

Tulevaisuuden SOTE ICT järjestelmät hyödyntävät kiinteää valokuituverkkoa. Sen kattavuus Keski-Suomessa on vain 60%.  Myös tältä osin tilanne on ongelmallinen eri puolella Keski-Suomea.

Onneksi kovasta kritiikistä huolimatta sairaala NOVA rakennettiin.

 

Valitettavasti säästöt ja leikkaukset kohdentuvat nyt Äänekoskella ja Konnevedellä aluevaltuuston palveluverkkopäätöksellä ikävästi ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Konginkankaan, Sumiaiskodin sekä Konneveden palvelutalojen yksiköiden lakkautuksilla saadaan nimelliset säästöt ja pahimmillaan kustannukset voivat kasvaa, koska tietoa korvaavista tai sitten kustannuslaskelmia ei ole.

Nyt on tärkeää pyrkiä löytämään ko. yksiköille korvaavaa käyttöä yksityisten palveluntuottajien kautta.

 

Jos aikoinaan olisi ollut rohkeutta tehdä päätös hankkia kehityshankkeen kautta kilpailutettu moderni tekoälyä hyödyntävä järjestelmä, hyvinvointialueella olisi nyt käytössä ”koneisto” ja sen kautta ohjausjärjestelmä, jolla organisaatiota olisi pystytty johtamaan tiedolla. Nyt kun ”kone” ja moderni ja tekoälyä hyödyntävä ohjausjärjestelmä puuttuu kustannukset vain kasvavat monien järjestelmien viidakossa. Nyt seuraukset maksetaan ikävästi alueen palveluiden leikkauksilla.

 

 

Pekka Neittaanmäki

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen ja TKKI  neuvottelukunnan pj

 

Leila Lindell

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *