Nukkuuko Äänekosken valtuusto kuten karhu talviunta?
Äänekosken kaupunginvaltuusto rooli on muuttunut viimeisten parin valtuustokauden aikana rajusti. Kokouksia on harvoin ja niihin tulevat asiat runnotaan kovalla kiireellä päätettäväksi. Tänä talvikautena edellinen kokous oli 11.12 ja seuraava vuoden 2024 ensimmäinen kokous 15.4. Eli ”talviunien” aikaa on neljä kuukautta. Maaliskuun puoleen väliin tuli tieto valtuuston iltakoulusta, johon tuodaan rytinällä taas pohdittavaksi isoja päätöksiä. Tämän lisäksi kesällä on yleensä 2-3 kuukauden tauko.
Kaupunginvaltuusto käyttää kuitenkin ylintä päätöksentekovaltaa. Äänekoskella päätöksentekoa on viimeisten vuosien aikana delegoitu kaupunginhallitukselle sekä operatiiviselle johdolle. Valtuuston rooli on samalla hiipunut. Vaikutusten ennakkoarviointi päätökseen tuotavista asioista on minimaalista. Vuonna 2023 niitä oli tehty ainoastaan kaksi.
Äänekosken kaupungin strategiaa hehkutetaan. Sen keskeinen ilmiö on, että strategiaa eletään todeksi yhdessä. Kaupungin nettisivuilla siitä kerrotaan, että ”ilmiö käsitteenä tarkoittaa huomattavaa, merkittävää tapahtumasarjaa. Ja juuri huomattavia ja merkittäviä asioita Äänekoskella tullaan seuraavien kuuden vuoden aikana tekemään.
Käännämme ajatustavan rohkeasti päälaelleen. Emme tee päätöksiä suljettujen ovien takana, vaan tuomme toiminnan asukkaiden arkeen. Osallistamme asukkaat rohkeasti mukaan myös päätösten mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Ilmiö kutsuu mukaan kaikki, kaupunkiorganisaatiosta torin laidalle ja tehtaiden toimistoihin.”
Äänekosken kaupungin strategian arvoissa todetaan: olemme tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, toimimme kestävästi ja haemme aktiivisesti ja alemme uusia aktiivisia ratkaisuja. Strategiaan on kirjattu myös tavoite, että olemme Suomen tuottavin ja vaikuttavin kaupunki asukasmäärään suhteutettuna. Tavoite on todella kunnianhimoinen. Jotta se voi toteutua siihen on syytä olla kartta, miten edetään, selkeät mitattavat tavoitteet sekä hyödyntää sekä asukkaiden että myös kaupunginvaltuutettujen tietotaitoa ja osaamista. Tällaista tiekarttaa tai suunnitelmaa ei ole kuitenkaan työstetty.
Jotta Äänekoski pärjää tulevaisuudessa tarvitaan perusteellista tilannekuvan selvittämistä, realiteettien tunnistamista sekä tunnustamista ja aidosti valtuuston mukaan ottamista suunnitteluun. Suljettujen ovien takana tehdyt ohjausryhmät, jotka koostuvat lähes kokonaan viranhaltijoista ja minimaalisella ripauksella poliitikkoja ei hyvää yhteishenkeä saavuteta.
Nyt on kaupunginvaltuutettujen ja kuntalaisten syytä olla tarkkana ja lähteä rakentamaan suunnitelmaa siitä mitä strategian mukaisia merkittäviä asioita Äänekoskella tullaan toteuttamaan.
Leila Lindell
