Yksineläjät tarvitsevat puolesta puhujia ja yhteisöllisyyttä.
Yhteiseen keskusteluun, perheiden rinnalle on välttämätöntä tänä päivänä nostaa myös yksineläjien asema yhteiskunnassa. Vastakkainasettelua tässä asiassa ei tarvita. Suomessa on yli miljoona yksineläjää.
Ihmisen arvo ja toimeentulo ei saa riippua elämisen muodosta. Väestön ikääntyessä yksineläjien määrä vain kasvaa. Yksineläjien taloudet ovat väestöryhmistä helpoiten haavoittuvia. Asuminen, vakuutukset jne. maksavat saman kuin muillakin ja kustannukset ovat ainoastaan yhden harteilla. On tärkeää, että myös yksineläjät tuntevat olonsa turvatuiksi ja tietävät saavansa tarvittaessa apua sekä kokevat olevansa osallisia. Yksin eläminen on merkittävä köyhyysriski, minkä nujertamiseksi perusturvan vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen ovat tehokkaita ratkaisuja.
Yksineläjien asema ei ole ollut julkisissa keskusteluissa voimakkaasti esillä. Asia ei ole ollut mediaa kiinnostava. Kuitenkin yksineläjiä koskeviin epäkohtiin on tärkeä puututtua. Yhden hengen talouksien asumistuen pinta-alanormia ja asumistukeen oikeuttavaa tulorajaa on nostettava. Noin puolella yleisen asumistuen saajista neliövuokra on suurempi kuin se normi, johon asti tukea myönnetään. Myös kotitalousvähennys yksineläjien ja pariskuntien välillä on saatava oikeudenmukaiseksi samankokoisen työn teettämisessä.
Yksin elämiseen liittyy usein myös yksinäisyys ja sen mukanaan tuomat ilmiöt. Yksinäisyys aikaansaa esim. Keski-Suomessa erikoissairaanhoitoon lähes kymmenen miljoonan euron kustannukset. Eiköhän ole aika tehdä jotain ja edesauttaa yhteisöllisyyttä ja toinen toisista huolta pitämistä ja välittämistä. Näitten asioiden esille nostaminen on tärkeää. Jokainen voi osaltaan järjestää esim yhdistyksissä aktiivista yhteisöllistä toimintaa. Tervetuloa mukaan järjestötoimintaan