Mitä kuuluu tähän päivään
Aikoinaan kun lähdin politiikkaan uskoin, että siellä pätee reilut pelisäännöt.
Olen aina pitänyt tärkeänä hoitaa luottamustehtäväni huolellisesti, perehtyä asioihin ja esittelymateriaaleihin, ottaa selvää taustalla vaikuttavista asioista ja mitä asukkaat odottavat – tehdä töitä yhteisten asioiden eteen.
Tänä päivänä täytyy kuitenkin todeta alkuviikon kokemusten perusteella, että siitä on reiluus kaukana. Allekirjoitettuihin sopimuksiin ei voi luottaa.
Syyllistäminen ja syyllisten etsimisestä on tullut vallan näytön keino. Ilman, että perehdytään asiaan perusteellisesti lauotaan vahvoja kannanottoja ja voi jopa sanoa, että kiihkossa johdetaan päätöksen tekoa harhaan.
Ymmärrän hyvin, että asioista voidaan olla monta mieltä. Mutta saako sen perusteella, että toinen esittää erilaisen näkemyksen syyllistää luottamuspulaan vedoten sellaisesta asiasta, josta vasta pyydetään kantoja päätöksentekoon.
Jokaisen politiikassa mukana olevan on hyvä tiedostaa, että kuka vain meistä voi joutua tällaisin pelisäännöin luottamuspulaan vedoten tilanteeseen, että yhdessä päätetty asia ei toteudu ja joudut syytetyn penkille.
Tavoitteeni on kutsuva, kuunteleva ja vastuullinen päätöksen- ja politiikanteko, joka ei erottele tai sulje ketään ulkopuolelle. Yhteisten asioiden hoidossa on tärkeää käydä keskustelua ja etsiä yhteistä tietä. Vastuullisuus yhteisten asioiden hoidossa on tässä avainsana. Repien, riidellen ja syyllistäen emme saavuta parhaita tuloksia saatikka tee hyviä päätöksiä.
