Jäikö potilas valtakeskustelun jalkoihin?

Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Aster on herätti paljon keskustelua julkisuudessa. Järjestelmän keskeisin tavoite on helpottaa ammattilaisten työn lisäksi meidän jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävän elämää ja palveluiden sujuvaa, oikea-aikaista ja tarpeenmukaista toteutumista.

 

Ikävä kyllä nyt on vallalla  valtakeskeinen keskustelu, jossa meidän veronmaksajien ja palveluita käyttävien kansalaisten etu jää kokonaan ulkopuolelle. Meille kuntalaisille on tärkeää, että terveydentilaamme ja sosiaalisia palveluitamme koskeva tieto on kaikkien ammattilaisten hyödynnettävissä asioidessamme sote-palveluissa. Tiedon sujuvalla välittymisellä ja oikea-aikaisuudella on myös tärkeä merkitys potilasturvallisuudelle.

 

Keskustelussa on mukana useita tahoja eri intresseillä. Lääkärit edellyttävät järjestelmältä helppokäyttöisyyttä ja osa heistä tyrmää jo ennakkoon ilman, että ovat testanneet järjestelmää tai tutustuneet asiaan. Muiden sote-ammattilaisten näkemystä järjestelmän tarpeesta ja hyödyistä ei ole juurikaan otettu huomioon.

 

Tosiasia on, että Aster-yhteistyötaho Cerner on kansainvälisesti yksi parhaista käyttäjälähtöisistä järjestelmistä, niin asiakkaan kuin potilaan näkökulmasta, kun tuloksia tarkastellaan talouden tai laadun mittareilla. Lisäksi kyseessä on potilastietojärjestelmätoimittaja, joka noudattaa uusimpia kansainvälisiä standardeja sekä viestinnän avoimuutta. Cernerin järjestelmiä on käytössä 672 sairaalassa eri puolilla maailmaa. Järjestelmiä käyttää 2,7 miljoonaa ammattilaista, joista lääkäreitä on noin 650 000. Tilaajilleen Cernerin järjestelmät ovat tuoneet sekä rahallista hyötyä toiminnan tehostuessa että parempaa toiminnan laatua, asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi.

 

Uudet asiakas- ja potilastietojärjestelmät herättävät aina tunteita. Monet asiassa esitetyt vasta-argumentit perustuvat tunteisiin – eivät tietoon.

 

On syytä muistaa myös KSSHP:n valtuuston päätös kesäkuussa 2019 koskien Yhteistyösopimuksen käsittelyä. Yhteistyösopimuksen pohjana oli 388 miljoonan euron suuruinen hinta-arvio 10 vuodeksi. Tämä on täysin linjassa nykyiseen arvioon. Tärkeä on ymmärtää, että kilpailutuksessa hintarakenne on erilainen. Vuonna 2019 hankinnan laajuus ei ollut vielä tarkasti täsmentynyt. Mukaan on tullut uusia prosessi- ja palvelukomponentteja. Vuonna 2019 Sote uudistusta ei oltu vielä hyväksytty ja lähtökohta integroituihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseihin oli tyystin erilainen kuin nyt. Nyt suurin osa uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvästä työstä on integroituihin palveluprosesseihin ja järjestelmän tukeen liittyvää työtä.

Olisi ollut tärkeää, että päätökset Asterista tehdään tosiasioihin pohjautuen. Ikävä kyllä tämä ei nyt toteutunut.

 

Valtuutetuilla (kunnissa ja sairaanhoitopiirissä) oli valittavana kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto yksi (1): Kilpailutettu kiinteähintainen tarjous, jonka hinta on tiedossa vuoteen 2035 asti ja jossa voidaan hyödyntää mahdollinen valtion tuki (30-50 M€) kehitykseen. Tai vaihtoehto kaksi (2): Jatketaan nykyjärjestelmillä, aloitetaan kilpailutus uudestaan ja menetämme edellä mainitun valtion kehittämisrahoituksen. Uuden kilpailutuksen myötä hinta tuskin alenee nykyisestä, sillä tässä hankintakilpailutuksessa kakkoseksi jääneen tarjous oli 481 miljoonaa euroa.

Päätös oli että hankinta keskeytetään. Tulevina vuosina nähdään kuinka moninkertaiseksi hinta lopulta sitten tulee uuden hankintaprosessin myötä. Demokratia on puhunut ja pulinat pois. Silti historian kirjoituksen kannalta on hyvä dokumentoida – tämäkin asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *