Sotea ei pidä pitkittää Keskisuomalainen 21.3
Sote-keskusteluun tarvitaan vastuullisuutta
Sote-uudistus pitää kielen kannat tällä hetkellä liikkeellä. Totta on, että monenmoista tietoa on tarjolla ja asiantuntijaa esillä. Matti Meikäläisen on aika-ajoin vaikea pysyä perillä missä mennään. Siksi oli hienoa havaita, että Valtionvarainministeriö on tuottanut uudistuksesta hyvää materiaalia nettiin siitä millainen sinun arkesi on Sote-uudistuksen jälkeen. Kannattaa käydä tutustumassa omamaakunta.fi sivustoon.
Sote- asian tiimoilta keskustelu käy tällä hetkellä kuumana. Oppositio ja osa asiantuntijoistakin tuovat esille kriittisiä kommentteja uudistuksesta usein tarkoituksen hakuisestikin. On ymmärrettävää, että oppositio kritisoi. Kuitenkin tosiasioiden tunnustaminen olisi nyt viimesitään paikallaan. Oppositiolla ei ole esittää toimeenpanokelpoista vaihtoehtoa. Nyt kaikkien tahojen pitäisi pystyä näkemään yhteinen etu ja pystyä viemään päätökset maaliin. Onhan tätä asiaa pyöritelty ja rakennettu jo monen eri hallituksen myötä yli kymmenen vuotta.
Oli mielenkiintoista lukea 11.3 Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus ” On riski pitkittää Sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä”. Kirjoituksessa asiantuntijat kertoivat tosiasian, että uudistuksen valmistelu on ollut 3–4 viime vuoden aikana hyvinkin huolellista. Asiantuntijoita on kuultu ja kuuleminen on myös johtanut lukuisiin parannuksiin lakipaketissa.
On kuitenkin myönnettävä, että uudistuksessa on riskinsä, mutta vielä suurempi riski on valmistelun pitkittymisessä. Erityisenä haasteena tulee olemaan tilaajan ja tuottajanroolit ja myös miten sosiaalipalvelut saadaan integrointua Sote-keskuksiin.
Uudistuksen tarpeettomalla pitkittämisellä voi olla tuhoisat vaikutukset. Uudistus koskettaa jo yksin meillä Keski-Suomessa yli 10 000 ammattilaista ja 1 miljardin liikevaihtoa.
Keski-Suomessa maakunnan suunnitelmat ovat jo pitkällä odotellen eduskunnan päätöksiä, jotta päästään toteuttamaan Keski-Suomen mallia.
Uudistusta tarvitaan. Jos se nyt pysähtyisi, silloinkaan tilanne ei pysyisi muuttumattomana. Sosiaali- ja terveyspalvelut kun elävät jatkuvassa muutoksen tilassa ja kunnat toimijoina yksityistyvät niitä valtavalla vauhdilla. Jo nykyisellään monet palvelut kuten esim. mielenterveyspotilaiden palveluasuminen sekä työterveyshuolto ovat siirtyneet isolta osin yksityisille palveluntuottajille.
Tästä syystä Sote-uudistuksen lainsäädännöllä rajattu kehitys on parempi kuin palvelujärjestelmän villi kehitys. Toivottavasti eduskunta pääsee tämän lainsäädännön osalta vihdoinkin maaliin
Leila Lindell
Äänekoski