Päätöksenteon realiteetit ajavat vaalilupausten yli


Etenkin kuntavaaleissa usein kuvitellaan, että päätöksenteko on yksilön työtä ja päätökset yksilön ratkaistavissa. Moni miettii, äänestäisikö hyvää tyyppiä, puoluetta vai molempia? Voiko vaaleissa oikeasti luvata tekevänsä jotain ihan yksin?


Tähän on helppo vastaus: kuntapolitiikassa yksittäinen valtuutettu vaikuttaa nimenomaan ryhmänsä kautta. Tällöin korostuu arvopohja, jonka perusteella päätökset tehdään.


Vaaleihin liittyy myös mielikuva vaalilupauksista, jotka syödään heti vaalien jälkeen. Kesän 2021 vaalien alla lupailu on ollut maltillisempaa, ehkä taloustilanteesta johtuen – lupauksilla on aina hintalappu. Äänestäjät kuitenkin haluavat kuulla lupauksia ja uskoa hetken ajan ylimaallisen voiman omaavaan päättäjään.


Ikävä kyllä kenelläkään ehdokkaalla ei ole kiikaria tulevaisuuteen, eikä kristallipalloakaan. Realiteetit selviävät, kun arki päättäjänä koittaa. Päätöksenteossa joutuu todella erikoistenkin asioiden ja tilanteiden äärelle sitä lainkaan ennalta arvaamatta. Päättäjä voi joutua tällöin käymään kamppailua oman arvomaailmansa ja päätösten rajapintojen välillä.


Omat vaalilupaukseni ovat tästä syystä hyvin realistisia. Lupaan olla oma itseni siellä, mille paikalle tämä vaali minut viekään. Rehtiä lienee myös luvata, että tulee tekemään vaikeita päätöksiä. Lupaan tehdä parhaani, perehtyä asioihin ihmisiä kuunnellen sekä arvostaa erilaisia näkemyksiä.


Mutta kuten Dag Hammaskjöld on todennut: ”Älä problematisoi jokaista askelta, jonka otat; vaan katso tietä, jota kuljet, niin pääset perille”. Muutostietoisuus ja mahdollisimman laaja tilannekuva asioista ovat välttämättömiä varautumisen kannalta myös kuntavaaliehdokkaalle – tuli valituksi tai ei.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus harrastaa

Harrastukset tuovat lasten elämään ilon ja onnistumisen kokemuksia sekä kaverisuhteita. Tällä on tutkitusti myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja pitkälle aikuisuuteen.

Vähävaraisten lapsiperheiden harrastaminen puhuttaa vaalien alla, kun korona on vienyt entistä useamman perheen toimeentulon tiukille. Äänekoski on kiitettävästi tarjonnut laajoja harrastamisen mahdollisuuksia yhteistyössä urheilu- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Liikuntatilat on laitettu kuntoon ja kylien liikuntapaikkoja tullaan uudistamaan suunnitelmallisesti kylien tarpeet huomioiden.

Harrastamisen Suomen mallissa tavoite on mahdollistaa lapsille ja nuorille perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastukset toteutetaan lasten ja nuorten omien toiveiden pohjalta.

Lasten harrastustoiveita on kartoitettu muun muassa koululaiskyselyllä, johon vastasi ennätykselliset 197 040 lasta ja nuorta. Tuloksena oli, että koululaisista 55 % haluaa aloittaa jonkun harrastuksen. Alakoululaisten toiveharrastuksia olivat muun muassa parkour, kiipeily, ruuanlaitto, eläinkerho, kuvataide, laskettelu ja jalkapallo. Yläkoululaisten suosikkeja olivat muun muassa kuntosali, laskettelu, ruuanlaitto, keilailu, ampumaurheilu, mopon korjaus, biljardi ja frisbeegolf.

Harrastamisen Suomen mallista on parhaillaan käynnissä pilotit 117 kunnassa ympäri maata ja Äänekoski on näistä yksi. Ministeriö kerää kokemuksia ja käytäntöjä, joilla edistetään Suomen mallin vakiinnuttamista kuntien pysyväksi toiminnaksi.

Hope ry:n mukaan jopa 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoo, ettei voi osallistua harrastuksiin kuin rajatusti. Moni joutuu lopettamaan harrastukset perheen huonon rahatilanteen takia. Koronakriisin seurauksena vähävaraisia lapsiperheitä on Suomessa aikaisempaa enemmän.

Tämän ongelman ehkäisemiseksi on tärkeää, että kunta ei peri tila-, sali- ja kenttämaksuja lasten ja nuorten harrastustoiminnalta. Tiloja on tärkeä avata myös vapaalle harrastamiselle.

Äänekosken tulisi kehittää lisää hyviä käytäntöjä vähävaraisten lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa. Yksi tällainen käytäntö olisi maksuton kerhotoiminta koulun yhteydessä. Jotta kehittämistoimenpiteet vastaavat lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita, on tärkeää ottaa heidät mukaan harrastustoiminnan kehittämiseen.

Haluan huolehtia siitä, että harrastamisen Suomen mallista tulee pysyvä osa lasten ja nuorten elämää. Siksi mallia on tärkeä kehittää eteenpäin saatujen kokemusten pohjalta. Uskon, että harrastusmahdollisuuksien paranemisella tulee olemaan koronakriisin jälkeen iso korjaava vaikutus lasten ja nuorten elämässä.

Leila Lindell
Keskustan kuntavaaliehdokas
Äänekoski